Kurvailua lenkkipolulla

Aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa!

2012-01-29T17:48:00.000+02:00

Vilppi ei ole enää ontunut 4-5 päivään ja lenkkejä on nyt pikkuhiljaa pidennetty ja kipulääkkeet jätetty pois ruokavaliosta. Eilen pääsi pikkupoika vähän leikkimäänkin jo toisen koiran kanssa, pienen 4kk ikäisen porokoira lapsen. Perjantaina kun paistoi aurinko ja oli kohtalaisen lämmintäkin (vain -15!) oli pakko päästä valokuvaamaan ja kunnon lenkille. Vilppi parka sai vielä jäädä pitkältä lenkiltä kotiin ja Tuiken kanssa suunnattiin mettään umpihankeen Kirsin ja koirien kanssa. Tietenkin Tuiken piti ensimmäiseksi sotkea itsensä hevosenpaskaan, jotta oli sitten kaikissa kuvissa paskainen. Kiitos Tuike, arvostin suuresti.
Tänään käytiin Vilpin kanssa mätsärissä. Ajattelin, että on rentoa mennä koiran kanssa, joka ei varmasti yritä syödä ketään. No, ei ollut. Vilppi ois halunnu tervehtiä kaikki ihmiset ja leikkiä kaikkien koirien kanssa. Vilppiä kysyttiin myös junior handleriin koiraski ja lupasin sen sanoen ettei se kyllä oikeasti osaa vielä mitään. Hienosti esittäjä kuitenkin pärjäsi Vilpin kanssa, vaikka Vilppi niin kovasti yrittikin istua ja ottaa kontaktia. Miten niin tokokoira? :D Vilppi sai myös muutaman koiran kanssa nuhjuta, onnessaan makasi lattialla ja paini. Hassu pieni.

Tokoa ei ole tehnyt yhtään mieli treenata kun on pitänyt varoa vähän tuon riehuttamista. Vähän ollaan noutokapulan pitoa tehty ja edistyttykkin siinä oikein kivasti. Muuten ollaan alettu temppuilemaan. Meneillään on projekti kurrena istuminen. Halusin kokeilla opettaa tämän kosketusalustalla, mielenkiintoista on kyllä ollut. Nyt Vilppi osaa nostaa erikseen molemmat jalat ilmaan, seuravaaksi sitten täytyykin enää alkaa vaatimaan yhtäaikaa jalkojen nostamista ilmaan.

Just little things

2012-01-23T20:43:00.002+02:00

Kun kerta muutkin blogeissaan ovat laittaaneet näitä pieniä ihania asioita niin minäkin tahdon. Teen tämän kuitenkin omalla tavallani. :) Kaikki nämä on siis täältä: justlittlethings.net/

554. The way the sun shines on water.

494. Going to bed knowing you can sleep as long as you want.

372. Summer nights.

319. Feeling the warmth of the sun on your skin.

254. When thw weather feels just right.

247. When someone understands your humor.

42. Driving on an empty road.

36. The smell after it rains.

19. Looking through old photographs.

Ehkä jossain välissä tulee taas joku fiksu kertomus kuulumistakin...

Puoli vuotta ikää mittarissa jo

2012-01-21T17:12:00.000+02:00

Vilppi täytti keskiviikkona jo puoli vuotta. Tuntuu hurjalta ajatella, että se on jo niin vanha. Ihan hetki sittenhän kävin vasta katsomassa sitä ekaa kertaa kasvattajan luona ja hetki sitten hain sen isoveljen kanssa kotia. Kuitenkin on kerennyt tapahtua vaikka mitä sen jälkeen kun Vil on tullut, ollaan keretty tehdä vaikka mitä. Ja ehdottomasti Vilppi on hurmannut koko meidän perheen. En kyllä itekkään aina käsitä miten tuo pikkupenska voi olla niin fiksu, varsinkin kun muistelen millainen huntalo Tuike oli saman ikäisenä.

Viralliset puolivuotis kuvat tältä päivältä, Vilppi on alkanut taas koko aikaisesti lurppakorvaksi

Välillä vielä Vilppi ilopissailee sisälle, mutta muuten on oikeastaan jo täysin sisäsiisti. Tuhoja ei oo tehnyt sitten pikkupentu ajan, poikkeuksena nyt levon jälkeen söi vähän sohvaa. Mutta mitäpä pienistä, ei edes ole kovin hieno sohva oikeasti. Muutenkin se on aina yksin niin kiltisti, ei ikinä kitise tai hauku tai vastaavaa. Saman ikäisenä (ja hyyyyyvin pitkään sen jälkeen) Tuike poti eroahdistusta ja tuhosi joka päivä jotain pientä ja raapi miun huoneen oven ja listat aivan piloille (sellaisina ne on vieläkin :D).

Vilppi myös rakastaa tokoilua ja ylipäänsä sitä kun sen kanssa värkkää jotain. Se tykkää tulla lähelle ja tunkee välillä syliinkin. Kotona se pääsääntöisesti relailee kun mitään ei tapahdu tai sitten leikkii itekseen tai kiusaa Tuikea. Mutta ei sählää koko ajan paikasta toiseen kuten eräs toinen bc. Ja kun jotain sitten tehdää, mennään lenkille tai treenataan tokoa, ottaa kyllä Vilppi kaiken ilon irti. Tästä tuli nyt vähän Vilpin ylistysviesti, mutta kun se on niin täydellisesti miun käteen sopiva koira. Kiitoksia vielä Hannelle täydellisestä pennusta! ♥

Pikapikapäivitys vaan

2012-01-18T20:29:00.000+02:00

Pikapäivitystä blogiin vain, kirjoitan ehkä joskus pidemmin jos jaksan. Nyt on sitten Vilppi välikuvattu, kuvautin kyynäret, olat ja lonkat. Väännellessä tuota vasenta etujalkaa aristi hieman tuota ranteen seutua ja ihan vähän myös olkaa. Kuvissa vasemmassa olassa näkyi ihan vähän rosoisuutta. Ontuminen saattaa johtua siitä tai sitten ihan vain kasvukivuista tai lihaksista. Muuten luusto oli aivan priimaa. :) Saatiin kipulääkkeitä ontumiseen ja jos ei nyt lopeta ontumista 2 kk sisällä niin kuvataan olka uudestaan, jos sinne on sitten kehkeytynyt jotain pahempaa. Mutta nyt voin kyllä itse vähän huokaista helpotuksesta. :)

Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin

2012-01-16T14:29:00.001+02:00

Lauantaina meillä oli touhupäivä ja koska oli hieno ilma niin kamerakin ulkoili taas jälleen kerran. Ensin käytiin Vilpin kanssa vähän treenailemassa tokoa ja sen jälkeen Vilppi sai leikkiä Jedi-tervun kanssa. Vilppi teki vieraassa paikassa tokoa paremmin kuin kotona pihalla. Kotona se vaan haluis lähteä lenkille. :D Mutta tuolla keskittyi oikein hyvin tokoon. Mielenkiintoista tokoilla Vilpin kanssa, kun se on niin Tuiken vastakohta. Kotona se tekee kivasti ja rauhallisesti sisällä. Mutta sitten kun mennään jonnekkin jossa on muitakin niin vietti nousee välillä vähän turhankin paljon. Mutta paljon parempi näin päin ja saa taas paljon uudenlaista ajattelua, kun joutuu täysin eriasioita miettimään. Tuiken kanssa pohti vaan kuinka motivoida ja kuinka saada Tuike tekemään asiat edes laukkalla. Vilpin kanssa ei todellakaan tarvi tuollaisia miettiä. Välillä tuntuu ettei näin erilaiset koirat voi olla samaa rotua.

© Sara N, viimeisessä kuvassa Vilppi päässyt naisten makuun ;D

Treenien jälkeen suunnattiin lenkille Kirsin lauman kanssa jäälle kuvailemaan. Loppulenkistä Vilppi sitten rupesi ontumaan. Illasta ei enää ontunut juuri lainkaan, mutta eilen taas pissatuksen aikana rupesi ontumaan. Tänään Vilppi on edelleen ontunut, ei pahasti, mutta kuitenkin. Tosin pissatuksen jälkeen taas ontunut enemmän. Lähdetään sitten käymään eläinlääkärissä, sain keskiviikkolle ajan. Nyt sitten vain toivotaan ettei ole mitään vakavaa.

"Hieman kurittomat korvat tehostavat bc:n innokasta luonnetta"

2012-01-10T10:43:00.003+02:00

Näin kerrottiin kirjassa, jossa neuvottiin kuinka voi neuloa bordercollien. Vilpillä on ihan selvästi aivan kurittomat korvat. Pienempänä ne vekslas ihan miten sattuu, oli lörppinä, toinen pystyssä tai molemmat pystyssä. Lopulta ne oli pitkään niin, että toinen pystyssä, toinen puoliluppana hyvin satunnaisesti nousten pystyyn. Nyt kuitenkin olen huomannut iltaisella, että väsyneenä pystykorva laskeutuu puolilupaksi. :D Nyt on taas Vilpin korvilla monta erilaista asentoa. Todella mielenkiintoista nähdä mihin nuo korvat lopulta asettuu.

Mehän ollaan treenailtukkin!

2012-01-06T20:17:00.000+02:00

Me ollaan jopa vaihteeksi treenailtu. Tuike pääsi viikon tauon jälkeen tiistaina agilitytreeneihin. Agitreeneissä ei mitään sen ihmeempää, pitäisi siis alkaa taas miettiä kisoja. Vähän niitä katselinkin ja laitoin ylös tuohon tuleviin tapahtumiin. Katsellaan mihin kaikkialle keretään ja päästään kisamaan.
Vilppi on treenaillut lähinnä kotona. Ennen joulua tein sen kanssa tosi vähän tokoa ainakin parin viikon ajan. Mutta nyt olen taas ottanut itseäni niskasta kiinni ja on treenattu tavoitteelisemmin. Ruutua on pitänyt vähän muistutella, mutta muuten osaa edelleen hyvin kaikki mitä on opetettukkin. Uutena asiana mukaan on tullut noutotreenit, jotka lähti menemään aluksi niin huonosti. Jotenkin otin ite asiasta stressiä ja Vilpin asenne oli sitten ihan plääh koko juttuun. Stressasin vissiin ite sitä vielä enemmän, joten koko homma rupes kusemaan niin paljon, että laitoin asian hetkeksi jäihin. Ongelman purku alkoi sitten keskiviikkona ohjatuissa tokoissa (kilpailevien treeneissä, kyllähän se vii menee jo hyvin kilpailevasta ;D). Kirsi neuvoi mua ongelman kanssa ja väänsi asioita rautalangasta. Yhdessä kerrassa Vilppi edistyikin enemmän kuin olin ite saanut edistymään viikossa. Nyt ollaan kotona ilman Kirsin valvovaa silmääkin jo saatu merkittävää parannusta asiassa aikaan. Joten ehkä Vilppikin vielä oppii noutamaan. :)
Postauksen kuvat on otettu pari päivää sitten lenkiltä kun oli hieman kirkkaampi päivä. Mitä enemmän käytän tuota kameraa, sitä enemmän tykkään siitä. Alan pikkuhiljaa muistaa mistä eri asetukset saa vaihdettua jne. Video ominaisuus on aivan ihana ihana. Pitäisi joku kerta videoida omiakin koiria. Nyt olen lähinnä harjoitellut vielä muiden koirien videoinnilla. Taitolaji sekin selvästi.

Uusi vuosi ja uudet kujeet vai sittenkin vanhat

2012-01-01T14:52:00.001+02:00

Uutta vuotta juhlistettiin lähtemällä porukalla kotaan pilkkopimeään metsään. Vähän extremea elämään. Hauskaa oli ja reissun jälkeen koiratkin nukkui tyytyväisinä pitkään. Pahimman paukuttelun aikaan oltiin jo kotona, kumpikin koira nukkui sikeästi paukuttelusta välittämättä (tosin eipä täällä kovin paljoa pauketta kuulukkaan). :) Tämän aamun tunnelmia kuvin.

Täytyy vielä sanoa, että olipas ihana tänään huomata, että blogilla on lukijoita jo yli 50! Hui :))

Meillä on uusi perheenjäsen!

2011-12-28T18:54:00.000+02:00

Kävin aamulla hakemassa meille uuden perheenjäsenen, eräs vanha jäsen saakin nyt sitten mennä muualle. Meille tuli kauan himoitsemani Canon EOS 7D, se on jo hieman käytetty, mutta erittäin hyvässä kunnossa kaikesta huolimatta. 450D saa jatkaa elämäänsä nyt muualla sitten. Kyllä tuo 450D näyttää pieneltä muovilelulta 7D:n vieressä. :D

Tänään sitten suoraan kameran haku reissulta (kaupan kautta kun tajusin että mulla ei ole oikeanlaista muistikorttia) retkelle Kristan ja Sakun kanssa Vaatunkiin. "Hieman" tuotti hankaluuksia kameran nappulat ja ihan kaikkea mitä olisin halunnut säätää, en onnistunut. Ehkä tällä saan selittää, että kuvat ei kovin kummoisia ole (ja oli pimeääkin...). Olisi ehkä hieman pitänyt edes vilkaista sitä ohjekirjaa, muttakun tuo lukeminen ei ole vahvin osa-alueeni. Koirat kyllä nauttivat kävelystä pakkasessa (noin -10) ja pitkästä lenkistä. Kovin syvässä lumessakaan ei jouduttu tarpomaan kun jotkut muutkin olivat käyneet laavulla.

Tuike paralla häiritsi taas lumipaakut tassuissa ja ilmeisesti sillä jossain välissä vähän palelikin sitten niitä. Rupesi nostelemaan tassuja välillä. Pittää sille vissiin jaksaa niitä tossuja aina piettää. Ihan onnettomaksi mennyt tuo turkki steriloinnin jälkeen, huoh. Ja Vilpin pentuturkkikin kerää kivasti lunta, mutta sitä ei paljoa se häiritte. :)

Hyvää Joulua kaikille!

2011-12-21T14:37:00.000+02:00

On taas se aika vuodesta kun...

2011-12-12T15:01:00.000+02:00

... kun voi miettiä täyttyikö tämän vuoden tavoitteet ja millaisia tavotteita asettaisi taas ensi vuodelle. Tuiken tavoitteet tälle vuodelle oli: Tokossa TVA ja oikeesti liikkeet sellaseen kuntoo, että kehtais osallistua SM-kisoihin. Agilityssä SM-nollat kasaan ja ainakin yksi SERTi. Haussa HK1. Näyttelykehiin ainakin yhteen näyttelyyn.

Tokossa käytiin tekemässä 5 x EVL0 ennen kuin Tuike jäi varhaiseläkkeelle. Taitaa olla turha mainita että liikkeet ei todellakaan olleet sellaisessa kunnossa, että ois SM-tokoihin kehdannut. Agilityssä ei SM-nollia kasaan saatu, mutta ensimmäinen serti tuli lopulta, joten edes jokin tavoite täyttyi! Wuhuu! Haku meni ihan penkin alle ja turkin lähdettyä sanottiin heiheit näyttelyillekkin. :D

Tavoitteet vuodella 2012

Vilppi
- kasvaa isoksi
- tokossa AL01 ehkä myös AVO1
- BH ja kovasti haun treenaamista
- luustokuvat vuoden iässä

Tuike
- agilitystä toinen SERT
- SM-nollat kasaan

Ompas masentavan pimeää

2011-12-08T16:45:00.000+02:00

Talvi pohjoisessa, se on ihan liian musta. Päivällä on valosaa vaan muutama tunti kun on sitten taas pimeää. Ja päivä vielä lyhenee koko ajan. Mulla ei tästä syystä oikein ole ollu mitään inspistä tai jaksamista kirjotella mittään blogiin. Vilppi on kyllä treenaillu tokoa ja Tuikekin aksaa, mutta mutta. Vilppi edistyy kyllä ihan hyvin tokossa, ongelmaksi on tällä hetkellä muodostunut liian korkea vire kun muut tekee yhtäaikaa. Ollaan siis käyty hallilla kisaavien treeneissä. Yksin treenatessa vire on just sopiva, mutta kun on muita niin herran jestas, hieman vire nousee. Silti se ei keskity muihin vaan yrittää keskittyä muhun, tosin säätämiseksi sillä välillä menee. Mutta kyllä paljon mielummin näin kuin Tuiken lahnailut. Ollaan nyt pari kertaa hallilla vaadittu ihan vaan rauhottautumista ja tätä kyllä jatketaan joka kerta.

Tänne on myös vihdoin tullut lunta, tällä hetkellä taitaa olla ainakin 15cm. Kuva on karmea kun ei meinannut valoriittää... Vähän edes valoa tähän hirveään pimeyteen. Käytiin tänään retkeilemässäkin ja oltiin ulkona pari tuntia ja oli kyllä mukavaa. Käytettiin aikalailla koko päivän valoisa aika ulkona. Nyt on tyytyväisiä koiria.

Meitä varten oli ilotulitus!

2011-11-21T13:52:00.000+02:00

Lauantaina lähdettiin taas kerran Oulua kohti. Pysähdyttiin matkalla Vilpin kasvattajan luokse tapaamaan Vilpin kaksi siskoa. Vilppi ei oikein tajunnut siskojensa tyttöjen juttuja ja puuhailikin suurimmaksi osaksi omia juttujaa. Pari kertaa innostui sekin leikkimään tyttöjen kanssa. Oli kyllä hauska nähdä Vilpin siskoja. :)

Sunnuntaina sitten oli vuorossa agilitykisat. Ensimmäisenä oli hyppäri ja me tehtiin nolla Tuiken kanssa! Tosin matkalla tuli monta pitkäksi venähtänyttä käännöstä ja oltiinkin vasta kolmansia. :) Toinen rata oli agilityrata ja itse olin ohjauksen kanssa ihan myöhässä ja hyllyksihän se meni. Viimeinen rata oli myös agilityrata. Tuiken kanssa tehtiin taas nolla ja tällä kertaa ilman suurempia ylimääräisiä mutkia. Lähdettiin 5 radalle ja kun koiria oli melkein 50 niin sai hetken odotella tuloksia ja jännittää. Enkä kyllä ensin ollut uskoa, mutta totta se oli, sijoituttiin 2. ja saatin meidän eka agi-SERT! Tähän on nyt todella hyvä lopettaa tämän vuoden kisat, kisapaikalta lähtiessä, jossain oli menossa ilotulituskin. Näyttävä loppu vuodelle :))

Vilppi oli erittäin fiksuna kisoissa, se hengaili aika paljon hallissa ja pihalla. Hallissa ainoa jännittävä asia oli pyöröovet. Pari ekaa kertaa piti kantaa pentu sisälle, mutta sen jälkeen meni ovista itse ja parin kerran jälkeen kulki niissä kuin ois aina kulkenut. Pystyi todella hyvin keskittymään leikkimiseen ja tottelemiseen vaikka ympärillä oli ihan hirveä häly. Lopun ilotulituksestakaan pentu ei välittänyt yhtään mitään.

Mä joka päivä töitä teen

2011-11-14T16:12:00.000+02:00

Voisin välistä kirjoitella Vilpin tokotreenauksestakin. Tällä hetkellä keskitymme nyt erilaisiin pikkusieviin juttuihin. Teemme tunnarin alkeita, keskitymme siihen, että Vilppi haistelee. Lisäksi harjoittelemee eteentuloja ja sivulletuloja. Molemmissa nyt häivytellään käsiapuja ja aika hyvin niitä jos onkin pois saatu. Seuraamista on myös vähän imuteltu ja kaukoja jumpattu. Lisäksi on tehty paikkaistumista, joka rupeaa pikkuhiljaa sujumaan. Kestää jo mennä muutaman metrin päähän tai Vilpin sivulle seisomaan. Tai odottaa jonkin aikaa. Targettia ollaan myös nyt kaksi kertaa treenattu ja aika hyvin Vilppi on sen idean jo hoksannut.

Aikasemmin ollaan myös harjoiteltu ruutua, joka sujuu jo todella hyvin. Vieraatkaan merkit eivät ole ongelma Vilpille. Palkka on tähän asti aina ollut ruudussa ja jonkin verran on tehty nyt jopa merkin kaukka. Aivan se ei vielä suju, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa. Merkkiä ja muidenkin asioiden kiertämistä on myös vahvistettu ja siihen onkin tullut vauhtia vähän lisää. Takapäänkäyttöä on myös harjoiteltu. Vilppi osaakin laitaa saaviin neljä jalkaa (harjoittelun alla nyt pienempi kohde), piettää etujalt korokkeen päällä ja liikuttaa vain takajalkoja. Sama osataan myös ilman koroketta. Ja peruuttaa osaa jonkin verran. Yhtenä temppuna ollaan opeteltu kiepsahdus molempiin suuntiin. Olen palkannut lähes kokonaan nameilla pentua ja hyvin toimii niin, on niin hirveän ahne tapaus. Tykkään kyllä ihan hirveesti touhuta tuon kanssa, kun sekin tykkää niin kovin kaikesta touhuilusta. Ihana pieni vilpillinen mies. ♥

Hallivierailuja ja aksakisoja

2011-11-13T13:28:00.000+02:00

Viime viikonloppu vietettiin koirien kanssa Oulussa. Ensin kisasin Tuiken kanssa 3 starttia agilityä ja loppuaika oltiin kaverin luona. Tehtiin kaksi hyllyä ja yks vitonen, kaikki ihan tyhmiä melko pieniä virheitä, mutta ei voi mittään. Vilppi oli mukana kisapaikalla. Ensin sen piti haukkua ja murista aivan kaikelle, siis aivan kaikelle. Hölmö pieni pentu, se oli niiin vakuuttava haukkuessaan. Se joutuikin sitten hetkeksi kävelemään minulle tuttujen, mutta Vilpille vieraiden ihmisten ja koirien kanssa ilman minua. Kylläpäs pentu olikin sen jälkeen niin kiltti. Hallissa vähän jännitti kovat kuulutukset, mutta muuten oli erittäin reippaana.

Eilen sitten lähdettiin Pelloon katsomaan möllitokoa ja mätsäriä. Nyt ei enää muristu eikä haukuttu ollenkaan, eikä hallin kuulutuksetkaan enää häirinneet yhtään Vilppiä. Hallissa se vipelsi menemään häntä heiluen kuin ois aina ollu siellä. Se sai myös leikki 5kk tervupennun Jedin kanssa kahteen otteeseen pihalla ja riekkui kuin hullu hihnalla ja leikki Peppi bordercollien kanssa. Ja osasi se myös rauhottua makoilemaan jalkoihin kun vain katseltiin. Vilppi pieni, mutta asennetta tuossa penskassa kyllä on.

Kuten kuvista ehkä huomaa, olen saanut vihdoin ja viimein objektiivini huollosta takaisin. ♥ Kyllä se nyt taas toimii hyvin kun on puhdistettu, säädetty ja mekanismi uusittu. Se oikein kiilteli kun tuli vihdoin takaisin. Saa taas vähän parempia kuvia, vaikka kohta enää ei riitä valo tuolle pidemmälle putkelle...

Mustavalkoisten lempipaikka

2011-11-01T14:51:00.000+02:00

Kuukauden koirakuvahaasteen haasteena oli kuvata koiran lempipaikka. Ulkona nuo molemmat tykkää olla ja ylipäänsä vähän jokapaikassa. Eikä niillä sillä tavalla ole suosikkipaikkaa, joten päätin kuvata niiden lempinukkumispaikat. Vilppi on nukkunut tuossa samassa paikassa pennusta asti. Tuikella taas vähän vaihtelee lempipaikat, mutta tämän hetken suosikki pääsi kuvaan.

Tuiken lempipaikka on siis osaksi pöydällä alla aivan huoneeni nurkassa. Vilpin taas on tuon tuolin vieressä. Pentuna se mahtui juuri nukkumaan nuiden jalkojen välissä ja sinne se vieläkin yrittää ängetä, muttei mahdu kunnolla, joten joutuu tyytymään vähän erilaisiin asentoihin aina. Mutta siellä missä tuo tuoli, siellä nukkuu Vilppi.

Riisin rietaksella retkeilemässä

2011-10-28T19:19:00.000+03:00

Me ollaan viimeaikoina kimppalenkkeilty paljon ja vietty aikaa mökillä kavereiden kanssa. Ja ollaan me välillä treenattukkin. Vilppi on kyllä melkoisen ihana pakkaus. Tyyppi osaa kyllä rauhottua tarpeenvaatiessa vaativaankin paikkaan, kuten ihmisen hartioille, joka yrittää kiikkua mäkeä ylös. Viime viikonloppuna mökki käynnin yhetydessä kierrettiin Riisitunturilla Riisin rietas -reitti. Reitti oli reilut 10km pitkä ja pentuhan väsyi jo melko alkumatkasta. Ja koska 9 kiloinen pentu on hyvin raksas kantaa sylissä kannettiin pentua tuossa niskan päällä, jokainen vuorollaan. Siinä se sitten oli rentona silmät lupsuen. Ihan ei nukahtanut kyytiin.

Tosin täytyy kyllä sanoa, että 9 kiloa harteilla on melkoisen raskasta kiikkua tunturin päälle. Mutta olipahan reissun jälkeen virta pois koirista ja ihmisistä ja sai rauhassa löhöillä (ja mässätä) loppupäivän. Maisemat oli aivan ihanat ja sääkin oli meidän puolella. Lämpötila oli melkein nollassa ja kaikki varjoisat paikat ihan kuurassa ja aurinko paistoi koko ajan.

Eilenkin kun halusin vaan löhötä illan ja katsoa leffaa niin Vilppipä käpertyikin vain kainaloon nukkumaan. Vilppi on hauska tyyppi. Treenatessakin niin erilainen ku Tuike ja rakastaa ruokaa niin paljon ja leluja. Miun lellikki se on :D

Suuri paimenkoiran alku

2011-10-18T14:14:00.000+03:00

Tai sitten hieman pienempi. Vilppi pääsi Eilen katsomaan vuohia ja sonneja. Aloitettiin ensin menemällä tyhjään hevosen karsinaan (ite hevosta Vilppi ei tällä reissulla päässy vielä katsomaan). Hajut oli aika jänniä, mutta siellähän se jonkun aikaa tepasteli, jonka jälkeen totesi, että pihalla on mukavampaa. Pihalla sitten tulikin jo vuohet katsomaan meitä. Vuohet oli Vilpistä aika pelottavia ja niitä oli sen mielstä paras katsoa joko tikkaiden takaa tai jonkun ihmisen jaloista. Jonkun aikaa siinä pyörittiin ja välillä Vilppi kävi syömässä namupaloja mun luona ja välillä touhuili omiaankin.

Sitten oltiin hetki pihalla ilman elukoita ja lähdettii kattoon sonneja. Vuohet oli menneet sonnien kaveriksi, joten nähtiin nekin uudelleen. Sonnit ei ollut yhtäpelottavia kuin vuohet ja Vilppi liikkuikin jo aika reippaasti navetassa. Hetken ihmettelyn jälkeen Vilppi pystyi aivan hyvin leikkimään minun kanssa vuohien ja sonnien luona. Ei myöskään enää huolehtinu koko aikaa että olinko mie sen ja elukoiden välissä vaan touhuili oikein reippaana omia juttujaan. :) On se vaan hieno pieni mies. Harmi että kamerasta loppui akku melko pian navettaan mennessä. Kuvia en kerenny paljon napsia, mutta näkeehän niistä jotain. Tosin valovoima ei ihan riittänyt ja koira liikkui liikaa. Kärsikää laadusta. :D

Osallistuinpa tällaiseen kilpailuun

2011-10-15T23:43:00.000+03:00

Osallistuin Rajalan kuvakilpailuun tällaisella kuvalla

Sitä voi äänestää täällä. :)

Me ollaan oikeesti tehtykkin jotain, mutta kirjoittelen niistä sitten paremmalla ajalla.

Unissaan kotoisinkin koira on villi ja vapaa

2011-10-11T22:23:00.000+03:00

Koira tulee illalla kotiin.
Kun se kiertyy paikalleen
ja nukahtaa,
alkaa sen sydänlämpö levitä huoneisiin.
- Risto Rasa 1971

Reissumies, älä kysy minne tie vie

2011-10-10T12:43:00.000+03:00

Keskiviikkona suunnattiin Vilpin kanssa Saarenkylään hoitamaan Kirsin kolmea koiraa. Vilppi keksi itselleen heti uuden leikkikaverin, Vippi bortsun ja kyllä kaksi bortsua oli heti samalla aallonpituudella. Leikkiä jatkui vaikka kuinka kauan, kunnes pikku Vilppi simahti viimein. Ja herättyä painit jatkui taas. :D Torstaina oltiin vielä siellä ja mulla oli vapaapäivä, joten käytiin kaikkien neljän kanssa pitkällä metsälenkillä. Koirilla oli kyllä kivaa, kun unhodin kännykän kotiin niin lenkki venähti aika pitkäksi. Kaikki jopa nukkui kunnolla lenkin jälkeen. Torstai iltana sitten tultiin taas kotia ja perjantai illasta lähdettiin taas matkaan Vilpin kanssa.

Perjantaina suunnaksi otettiin ensin rautatieasema ja sitten junalla kohti Oulua. Vilppi nukkui koko junamatkan eikä ollut moksiskaan junan äänistä. Toiselle koiralle se alkuksi vähän murrasi, mutta lopetti kun sille huomautin. Perillä Vilppiä odotti Netta-sammari ja minua kaverini. Lauantaina Vilppi kiusas Nettaa ja mie kävin shoppailemassa (tosin hyvin köyhin tuloksin). Herkkuja kului viikonlopun aikana paljon, mutta oli kyllä mukavaa. Käytiin myös käveleskelemässä Vilpin ja Netan kanssa pitkin maita ja mantuja. Muutamille asioille Vilppi murras ja haukku. Huoh. Toivottavasti saan tuon kytkettyä siltä pois äkkiä. Sunnuntaina sitten lähdettiin takaisin junalla kohti Rovaniemeä. Nyt lemmikkivaunu oli melkein täynnä ja silti Vilppi nukkui lähes koko matkan taas. Nyt ei edes yrittänyt murrata muille koirille. :)

Makkaran paistamista laavulla

2011-10-02T20:51:00.000+03:00

Koko viikonloppu on taas touhuttu. Lauantaina aamusta lähdettiin Kristan ja Sakun seurana retkeilemään ja paistamaan makkaraa Kurijärven laavulle. Vilppi sai jäädä isompien koirien alta pois kotiin nukkumaan. Matka laavulle oli melkein kokonaan soista kelkkareittiä, joten saivat koiratkin kunnon suoliikuntaa. Onneksi matka laavulle ei mikään hirveän pitkä ole niin jaksoi hyvin kävellä tuollaisessa raskaamassa maastossa itekkin. :) Laavureissun jälkeen Tude oli jo hieman rauhallisempi joten pääsi vielä mukaan Vilpin iltapäivän pentutreffeille.

Vilppi tapasi taas Maikin lauman, eli Visu-pennun ja Kusti ja Sara aikuiset koissut. Ei enää hirveästi jännänny isompiakaan koiria ja Visun kanssa leikit meni välillä vähän yli... Sai nostaa pennun jäähylle touhuista aina hetkeksi. Muuten meni kyl hyvin. Tuikekin malttoi olla hiljaa lähes koko ajan kun pennut leikki, vain pari kertaa piti sille sanoa ja silloinkin lopetti heti haukkumisen.

Tänään käytiin jälkeilemässä molempien kanssa Kirsin opeissa. Tuikella ei ole mitään tavotteita jäljellä, joten se lähinnä jälkeilee ihan vain mielen virkistykseksi. Vilpin varalle on ehkä sellaisiakin suunnitelmia joihin jälki kuuluu, joten oli kyl hyvä kuulla neuvoja sen harjoitteluun. Tuikekin jäljesti todella hienosti Tuikeksi ja löysi jopa kolme keppiä neljästä ja pysyi melkein koko ajan jäljellä. Vilppi oli erittäin pätevä, malttoi nyt jo aika hyvin haistella ja melkein kaikki namit jäljeltä söikin. Mutta ei mennyt maahan rasialla. No pikkujuttu. Lopuksi Vilppi riehui vielä itsensä väsyksiin Vipin kanssa. Illalla vielä vähän tokojuttuja ja temppuja Vilpin kanssa nakkipalkalla. Meinas seota koko pentu kun oli nii hyvää palkkaa. On se ihana ♥

Hei me heilutaan taas!

2011-09-30T15:05:00.000+03:00

Pennun kanssa tulee tehtyä niin paljon aina kaikkea että tuntuu ettei kaikkea saa mitenkään kirjoitettua aina tänne blogiin. :D Joka päivä treenaillaan pikkuasioita ja pikkuhiljaa edistytään. Käskystä Vilppi osaa joskus tulla luokse, istua ja kiertää esineen. Lisäksi ollaan naksuteltu jalkojen laittamista kippoon, peruuttamista, sivulle tuloa, katsekontaktia ja maahanmenoa. Ja tietty ollaan tehty imuutusseuraamista ja vähän ollaan juostu ruutuunkin namikipolle. Tästä se lähtee. Vilppi on kyllä ollut pätevä, tykkään kun se on aina niin innoissaan kaikesta. :) Viikolla on myös pari kertaa jäljestetty, kauheaa kyytiä Vilppi yrittää päästä eteenpäin aina, ehkä se siitä vielä rauhottuu.

Keskiviikkona mentiin Vilpin kanssa katsomaan epävirallisia agikisoja ja Tuiken kanssa kisattiin samalla. Vilppi oli erittäin reipas ja treffasi paljon ihania ihmisiä ja leikki Vippi bc:n kanssa ja vähän yritti leikkiä Seela vesikoirankin kanssa. Muitakin koiria käytiin kattomassa, eikä vieraat koirat ole enää niin hirveitä kuin ennen. Pääasiassa katseli onneksi muiden suorituksia rauhallisesti, mutta Vippi-kaverin aikana ois halunnu radalle. Tuiken kanssa kisatessa pentu nukkui autossa. Tuike kävi vähän turhan kierroksilla ja teki aika yllättävän syöksyn väärälle esteelle. Kuitenkin rata meni läpi ilman hirmuisia sähläyksiä, mitä yleensä olen harrastanut epävirallisissa. :)

Paljon on taas puuhailtu

2011-09-24T15:10:00.000+03:00

Koko viikko on taas touhuttu kaikenlaista. Keskiviikkona käytiin kaupungilla käveleskelemässä Vilpin kanssa. Kaverina oli 15-viikkoinen tervu pentu Jedi. Jediä Vilppi vähän jännäs aluksi, mutta muuten ei kaupungilla mikään pelottanut. Vilppi hengaili niin hienosti ja lopuksi se innostui leikkimään Jedinkin kanssa. Innostuttuaan se ei oiskaan enää ees malttanut lopettaa.

Tortaina käytiin treenamassa hiekkakentällä molempien kanssa. Tuike keskittyi Ruutuun, joka ei kyllä oikein onnistunut. Meinasi koko ajan joko jäädä ruudun ulkoreunalle tai vähintään juosta reunasta sisään. Vilppi pääsi tekemään vähän imuutusseuraamista ja sivulle tuloja sekä leikkimään. Onnistuin astumaan sen tassun päällekkin, mutta onneksi sille ei mitään kammoa jäänyt. Vähän aikaa se ontui ja jatkoi sitten tekemisiään samaan tahtiin kuin aikaisemminkin. Kuvat (c) Anni H.

Eilen sitten mentiin kaverin luokse ja tutustuttiin kissaan (joka oli tylsä kun ei tehnyt mitään) sekä uudemman kerran Rella labbikseen. Rellan kanssa leikit lähti sitten sujumaan pienen aristelun jälkeen. Myöhemmin illalla Rella tuli Elinan kanssa vielä käymään meillä ja voi että mitkä painit oli Rellalla ja Vilpillä. :)

Tänään käytiin hallilla Kirsin ja sen lauman kanssa. Pentu vähän aikaa aristeli Kirsin koiria, mutta aika äkkiä se niihinkin tottui. Meidän treenatessa Vilppi nukkui autossa ja lopuksi oli mukana vielä verkkalenkillä. Vilppi myös leikki hallilla ja vitsit se leikkii niin ihanasti. Leikki myös Kirsin kanssa ja vieraan kanssa leikkimisessä ei kyllä ollut mitään ongelmaa. Ryhmäkuva on (c) Kirsi P.

Piirinmestaruusjoukkoe hopeaa!

2011-09-18T11:25:00.000+03:00

Pennun kanssa ollaan reissattu viikolla agitreeneissä ja kaupungilla vähän aikaa, sekä tavattu Nastasia ja Milo. Vilppi on kyllä tosi reipas pentu. Tuiken kanssa käytiin to rokotuksilla ja tyyppi painoi vain 15,9 kg. Hitto se on huonossa lihaskunnossa. Pittää alkaa nyt kohottaa kuntoa. :) Tuikekin pääsi tapamaan Miloa ja päätti sitten hämmästyttää ja yllättää miut perinpohjaisesti pistämällä leikiksi Milon kanssa. Tais olla kiva poika Milo Tuden mielestä. Harmi että oli pimeää eikä kamerakaan ollu mukana.

Eilen sitten aamusta suunnattiin koirien kanssa Tornioon agilityn piirinmestaruuskisoihin. Matkattiin Maikin ja sen koirien kanssa. Niimpä aamulla pysähdyttiin Tornion abc:n pihalle väsyttämään Visu ja Vilppi. Pojat saivat painia ittensä väsyksiin ja hauskaa olikin pennuilla. :) Ja sitten jaksettiinkin taas nukkua autossa pitkään. Tuiken kanssa käytiinkin sitten vetämässä pari starttia. Ensimmäiseltä saatiin nolla reilulla miinusajalla ja sijoituksena 3, kun nollia taisi tulla 7 radalta. Ei paha ollenkaan. Toinen rata meni ihan plörinäksi sitten ja hylly.

Sitten pääsi Vilppi leikkimään Visun kanssa, sekä pienen samanikäisen mudi pennun kanssa. Aluksi vähän jännäs mudi pentua ja taisi olla vähän väsy aamupaineistakin. Mutta kyllä se leikki lopulta lähti jo vähän kulkemaan. Vesiojassakin piti läträtä. Nähtiin myös Trip siskoa ja Vilppi oli kyllä sen vieressä todella jytkyn näkönen, minun mies. Painien jälkeen unikin kyllä maittoi taas. Lopussa sitten käveltiin vähän ympäriinsä kisapaikalla. Kaijuttimet oli vähän jännä juttu, mutta muuten ei tainnut pelätä mitään. Reipas pieni mies.

Kaksi viimeistä starttia oli piirinmestaruusstartit ja molemmat meni pieleen, toiselta hyl ja toiselta tais tulla vain jonkunverran virhepisteitä. Jäätiin sitten vielä joukkoepm kisaan Tuden kanssa. Siellä sitten taas tehtiin nolla ja joukkoeemme sijottui hopealle. Joten voitettiin piirinmestaruusjoukkoe hopeaa!

Toisinaan ei voi onnistua

2011-09-11T16:51:00.000+03:00

Eilen koitti suuri päivä Tuikelle, sen toiset hakukisat. Tällä kertaa alotettiin tottiksella. Meitä oli vain kaksi alo-koirakkoa, joten oltiin heti ekana. Tuike teki liikkeet ensin. Seuraaminen oli aika hyvä, reagoi ampumisiin, mutta seurasi siitä huolimatta. Kontakti tippuili paljon vähemmän kuin viime kisoissa. Liikkeestä istuminen oli erinomainen. Liikkeesta maahanmenossa ei myöskään ongelmia. Luoksetulossa tuli vahingossa suoraan sivulle. Nouto oli erinomainen (ja nopea!). Hyppynouto, se minua eniten jännittävä asia ja yllätys oli mulle suuri kun Tuike hyppäsi kuin hyppäsikin sen menosuuntaan. Takasin tullessa kiersi. Estenouto samaan tapaan. :) Eteenmeno oli vähän hidas, mutta ihan hyvä noin muuten. Paikkamakuusta lähti, tiedä sitten mikä sille tuli. Pisteitä saimme kuitenkin sen tarvittavat 70! Vähän olin kyllä onnellinen!

Seuraaminen, estenouto ja eteenmeno © Emilia S.
Maastossa olimmekin sitten viimeisiä ja siellä sitten ei onnistunutkaan tällä kertaa. Ekalla pistolla löysi etukulmasta maalimiehen. Näytölle menessä ei juossut aivan maalimiehelle asti, vaan juoksi vain ohi. Toisella pistolla teki valeilmaisun. Kolmannella löysi maalimiehen (tai ainakin tuli oikeasta suunnasta rulla suussa), mutta ei suostunut lähtemään näytölle. Siihen sitten lopetettiin. Maastosta taisimme kuitenkin saada 75 pistettä ekalta maalimieheltä. Taisi kuitenkin olla vielä vähän paineistunt ampumisesta? Esineruutuun en enää viittinyt mennä. Että näin sitten, ei voinu onnistua molemmat samana päivänä.

Pentu oli päivän kotona muiden meidän perjeenjäsenten kanssa ja illalla sai aktiviteettia kun Elina tuli Rellan kanssa käymään. Vilppi ensin vähän jännitti Rellaa, mutta pienen hetken jälkeen se oli mukava kaveri. Tosin leikit eivät vielä sujuneet kun toinen oli ihan liian iso. :D Tänään sitten tavattiin Vilpin kanssa vähän pienempää koiraakin. Mentiin tuohon läheiselle metsäpaikalle tapaamaan Maikkia ja noin 10 viikkoista Visu pentua. Mukana oli myös Maikin vanhemmat koirat mudi Kusti ja lkss Sara. Vilpillä meni hetki tottua muihin ja sitten päästiinkin aloittamaan Visun ja Vilpin painit. Kyllä oli pentu ihan rättiväsynyt painileikkien jälkeen.

Hirmuinen muurahaiskarhu valloittaa maailmaa

2011-09-09T20:32:00.001+03:00

Vilppi on ollu hieno pieni mies. Eilen pääasiassa vaan riehuttiin kotona, mutta myös aloitettiin oppiminen. Pentu osaa jo tarjota istumista ja maahanmenokin sujuu jo avustettuna. Lisäksi se osaa jo melkein odottaa ruokaa istuen. Jo heti kun se näkee kipon kädessä pylly laskee maahan, mutta ei ihan malttais oottaa että kippokin pääsee maahan. :) Vilppi onkin aivan ihanan ahne, ennen ruokaa se meinaa syödä sormetkin kun antaa namuja.
Tuikekaan ei enää Vilppiä pelota, mutta aika tylsä se on kun ei suostu leikkimään. Välillä täytyy kuitenkin purra Tuikea hännästä tai tökkiä kuonolla. Nuo Tuike antaa pennun tehdä reagoimatta mitenkään, mutta jos pidemmälle menee pennun touhut niin sitten murahtaa. Eilen illalla kyllä Tuike jo meni nukkumaan Vilpin viereen.
Eilen käytiin myös tokotreeneissä pennun kanssa, tosin kentällä ei ollut kuin Kirsi ja Vippi. Vippi oli vähän pelottava Vilpin mielestä. Tosin pari kertaa lähti juoksemaan perään. Kentällä sitten syötiin vähän nameja ja leikittiin hetki lelulla, jonka jälkeen pentu pääsi nukkumaan autoon ja Tuike treenaamaan. Tänään nähtiin uusia ihmisiä, jotka oli ihania ja käytiin karpalosuolla. Sieltä löysimme muurahaiskeon. Se oli jännä. :D

Vilpillinen elämä on nyt alkanut

2011-09-07T21:56:00.000+03:00

Tänään suunnattiin jälleen kerran kohti Keminmaata ja tällä kertaa mukaan tarttui pentu ja pennun tavaroita. :) Matka kotia kohti taittui lähinnä nukkuen minun sylissä. Alkumatkasta piti vähän katsella ympäriinsä, mutta sitten pystyi nukkumaan loppumatkan. Kotia päästyä Vilppi rupesi heti tutkimaan ja juoksemaan ympäri pihaa. Todella reipas pieni mies. Muut meidän perheen ihmiset tervehdittiin iloisesti häntä pystyssä heiluen. Samaa reipasta tutkimista jatkettiin sisällä.
Tuike ei vielä tykkää yhtään pennusta ja irvisteli pennulle pari kertaa, jonka jälkeen ei ole huomioinut pentua ollenkaan. Pentu on myös hurjien juoksemisien välissä kerennyt leikkimään ja voi vitsit miten ihanasti se leikkii, toinen on niin hulja peto. :) On kyllä aivan erityyppinen pentu kuin Tuike. Onneksi, sillä sitä mie halusinkin. ;)

Nuku hyvin Pyrri

2011-09-01T16:20:00.000+03:00

Pyrri 2.5.2004-1.9.2011

♥ Maailman paras pikkupystykora ♥

Vielä on kesää jäljellä

2011-08-29T12:57:00.000+03:00

Viime viikolla käytiin keskiviikkona ottamassa hakua. Oli melko lämmin päivä ja maasto oli aika rankkaa pienellä borstulle. Paikoittain suopursut ylsi reilusti yli polven. Tuikelle otettiin kolme maalimiestä ilmasujen kanssa. Kaks ensimmäistä meni todella hyvin, mutta kolmannelle sain lähettää useamman kerran. Tuike ei halunnut aluksi tehdä tarpeeksi syvää pistoa, mutta kun se sitten lähti niin lähti vähän turhankin kauas. Löysi kuiten maalimiehen ja ilmas tosi hyvin ja vetikin vielä näytölle.

Meidän hakutreeni porukka :D
Torstaina tokotreeneissä otettiin vain tottista. Eteenmeno oli tosi hyvä ja esteetkin onnistui. Alkaa tuntua, että vihdoin ja viimein nuo esteet alkavat olla kunnossa. Pk-aalle meinas jopa varastaa pari kertaa. Ehkä tämä toimii nyt kokeessakin. :)

Eilen sitten ajelin taas Keminmaahan erittäin lämpimässä ja ihanassa ilmassa. Vastassa olikin pienet pennut kera Inkan. Kävin siis katsomassa viimeisen kerran pentuja, ennen pennun tuloa tänne. Voi että pennuilla oli jo vauhtia ja kokoa, ylisöpöjä pikku riiviöitä. :P Kuvissa esiintyvä musta riiviö (jolle ei ole vielä kutsumanimeä) on muutamassa sitten miun kaveriksi. Lisää pentukuvia voi katsella täältä.

Voihan sitä kokeilla ilman ääntäkin

2011-08-21T17:54:00.000+03:00

Eilen käytiin tokokisoissa Kemijärvelle. Silloin ääni ei ollut kuin vähän painoksissa, onneksi. Mutta muuten reissu oli kyllä hieman huono. Aamulla ensimmäiseksi peruutin reippaasti kaverin pihalla puuhun pahki. Pikku romo ooppelimme sai uuden lommon entistensä kaveriksi (jotka ovat olleet siinä jo ostettaessa). No sitten tulikin hieman kiire, mutta sentäs kerettiin paikalle. No Tuike vähän sikaili kokeessa, paikkaistumisessa oli kävässy maassa nollaamassa liikkeen ja paikkamakuun istui. Lisäksi ruudussa oli lähdössä ohjattuun, ohjatussa yritti varastaa kapuloille. Tunnari onnistu todella hyvin ja metallihyppynouto. Kaukoissa ei halunnu mennä maahan ollenkaan. Että näin... Yhteensä 155,5 pistettä, eikä taaskaan tulosta.

Illalla sitten käytiin Kirsin lauman kanssa lenkkeilemässä ja vähän kuvailemassa, kuvat sieltä lenkiltä. Oli pari kivaa kohtaa matkan varrella. :)

Tänään sitten aamulla huomasin, ettei ääntä lähde melkein ollenkaan. Kiva. Näillä eväillä kohti Torniota ja agilitykisoja. Kokeiltiin tällaista melkein täysin mykkä ohjausta. Yllättävän hyvin se toimi, tosin joka radalla oli pari kohtaa joista en selvinny ilman ääntä ja hyllyiksi ne kaikki radat sitten meni. Mutta oli kyllä siitä huolimatta hauska reissu. Kyllä nuo agikisat on vain niin mukavia.

Paljon tohinaa ja pentutuoksuja

2011-08-16T16:08:00.000+03:00

Lyhyessä ajassa on tapahtunut nyt niin paljon etten oikein tiedä mistä pitäisi alottaa. Mie ite aloitin työt, joten aikaa ei enää ole samalailla kuin työttömänä, joten ei ole tullut kirjoiteltuakaan vähään aikaan. Meillä on lisäksi ollut vieraita, minun serkut, kolme pientä tyttöä (+ vanhemmat). Vanhin menee tänä vuonna ekalle. Tuike on saanut leikkiä paljon ja nauttinut siitä, että on aina joku joka jaksaa heittää sille palloa tai rapsuttaa. Ja tytöt ovat myös olleet ihan innoissaan, nuorin yritti ratsastaakkin Tuikella. Onni on tuollaisten pikkuisten kanssa koira, joka osaa olla lasten kanssa.
Lauantai meni koko päivä serkun häissä ja sunnuntaina suunnattiin illasta agilitykisoihin Keminmaalle. Väännettiin kaksi rataa, molemmilla Tuike kävi ihan ylikierroksilla ja sen vauhti oli sen mukaista. En meinannu yhtään pysyä mukana. Ensimmäiseltä radalta, joka oli hyppäri, väänsimme vähän tökstöks nollan sijoittuen toisiksi. Ilman tökstöks kohtia olisi ollut mahikset voittoon ja hyppysertiin, sillä ajassa hävisimme voittajalle vain reilun sekunnin. Toisella radalla mulla ei oikein ollut mahkuja kun suoran putken jälkeen oli takaakierto hyppy. Olin auttamatta liikaa jäljessä ja näin hyllytimme radan.
Maanantaina matkasin uudestaan Keminmaahan, tällä kertaa ilman koiraa kuvaamaan ja palluttelemaan 4-viikkoisia bortsun pentuja. Lisää kuvia pennuista täällä. Yksi nuista pennuista sitten muuttaakin miulle harrastuskaveriksi. :)

Pieniä onnistumisen iloja

2011-08-04T20:50:00.000+03:00

Tiistaina käytiin agitreeneissä. Tuntui jopa siltä että osasinkin hieman jotain, vaikkei kaikki mennyt ihan putkeen. Mutta ei silti ollut yhtä katastrofaalista kuin yleensä. Kontaktit oli taas hyvin hitaat, mutta ehkä nekin taas vielä joskus. Pitäis saada kotia jotain jonka avulla treenais niitä.

Keskiviikkona vuorossa oli hakutreenit. Sille tehtiin toiseen etunurkkaan maalimies, toinen tyhjä ja sitten loppuun vielä kaksi maalimiestä. Ensimmäinen maalimies oli todella hieno, jopa kiskoi näytölle. Tyhjäkin oli todella hieno. Muutaman kerran jouduin huutamaan pois tyhjältä ennen kuin tuli. Toiselle maalimiehellä vähän kaarsi mennessä, mutta sain hajun ja löysin hienosti. Näytölle juoksi vielä hyvin. Kolmannelle lähettäessä vauhti jo hieman hidastui, mutta todella hyvin löytyi viimeinenkin maalimies ja hyvin vielä juoksi näytöllekkin.

Tänään sitten toko/tottis treeneihin. Tein ensin seuraamista ja Tude oli pätevä. Seuraaminen pysyi koko ajan teknisesti sellaisena kuin sen haluan olevan ja Tuike oli jopa Tuikeksi melko innoissaan. Jäävät oli myös todella hyvät nyt. Tunnarissa ekalla kerralla oli liian innoissaan ja lämi vääriä, mutta toi oikean. Toisella kerralla malttoi haistella ja toi oikean. Sitten tehtiin hyppynouto tokotyyliin. Hyvin toi vaikka kapula lensikin vähän vinoon. Sitten metristä. Ensin stemppaajan kanssa ja sitten ilman. Hyppäsi todella hyvin. Viimeisen hypyn teki lelu suussa. :) Loppuun vielä paikkaistuminen, jossa meni maahan noin minuutin kohdalla, treenikaveri nosti ylös. Sitten vielä istumista niin, että olin itse parin metrin päässä ja treenikaveri käski koiraa maahan. Erittäin vaikeaa Tuikelle. Keväällä onnistui paljon paremmin tämä. Pitää nyt treenailla tätäkin taas enemmän.

Nuku hyvin Tiku

2011-08-03T23:50:00.000+03:00

Tiku 1999-31.7.2011
Meille Tiku tuli kodittomana tammikuussa 2006. Sunnuntaina se sitten raahautui viimeisen kerran meidän pihalle meidän luoksemme erittäin huonossa kunnossa ja sai viimeiset rapsutukset ja silitykset.

Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta

2011-07-31T11:15:00.000+03:00

Päästiin eilen kisamaan pitkästä aikaa agilityssä. Tiemme vei tällä kertaa Kemiin ja kisasimme kahden agilityradan verran. Tuntu kyllä mukavalta olla pitkäastä aikaa kisoissa, tosin tuntu myös ettei enää ole sellasta rutiinia hommaan yhtään.

Ensimmäisellä radalla kontaktit oli vähän hitaat, mutta meille vaikea keppikulma onnistui todella hyvin. Mutta juostiin yhdestä hypystä ohi ja myöhemmin hyllyttyi koko rata. Toisella radalla kontaktit onnistui paremmin ja myös vaikea keppikulmakin onnistui. Jotain on siis onnistunut keppien treenauksessa ainakin. Mutta yksi rima tippui alas ja myöhemmin radalla sitten taas hyllytin... :D Että semmosta tällä kertaa. Onneksi nyt syksyllä taas on useammin kisoja ja treeneihinkin toivottavasti ei tule taukoja.

Mustikat on hyviä

2011-07-26T14:21:00.000+03:00

Pitkästä aikaa on tullut kuvailutakin omia koiriakin ja ihme kyllä sain jopa omasta mielestänikin kivoja kuvia. :) Lisää kuvia on gallerian puolella, joten sieltä voi katsoa jos kiinnostaa. Sain myös vihdoin ja viimein vaihdattua uuden ulkoasun tänne blogiin, vaikkei siitä nyt kovin kummoinen tullut, niin onpahan edes vähän vaihtelua. Ja kun Tuikella oli niin ruma turkki edellisessa kuvassakin.

Ollaan käyty myös mustikoita poimimassa ja molemmat koirat on syöneet mustikoita. Pyrri on opettanut tämän marjojen syönnin jalon ja tärkeän taidon. Syötäväksi molemmille kelpaa lähes kaikki mustikoista karpaloihin. Tosin ilman Pyrriä Tuike ei jaksa keskittyä syömiseen yhtä kauaa kuin Pyrrin kanssa, vaan siirtyy jolkottelemaan ympäriinsä.

Sehän jopa osas vielä jotain

2011-07-18T15:49:00.000+03:00

Syksyllä olisi taas tarkoitus jatkaa tokossakin kisaamista, joten pitäisi taas aloittaa treenaminen oikeasti, jos meinaa saada liikkeet kasaan. Niimpä sitten kun Emilia ja Roope päätti tulla käymään meillä, päätin tehdä Tuiken kanssa kokeenomaisen niin saa enemmän tietää minkälaisessa kunnossa liikkeet on.

Ensimmäiseksi paikallaolot. Istumisessa oli mennyt aika alussa maahan, Emilia nosti ylös ja loppuajan istui hyvin kiltisti. Päästiimpä siis heti onneksi puuttumaan taas tähän ongelmaan. Paikkamakuun tein vain ihan lyhyen ja Emilia sanoi aluksi maahan-käskyjä ja lopussa sivu-käskyjä. Yhteen sivu-käskyyn yritti reagoida. Muuten tosi hyvin. Palkkasin tässä välissä.

Seuraaminen oli melko hyvää, yksi juoksun täykkäri vähän oli liian löysä ja askelsiirtymissä on vähän treenattavaa. Sitten luoksetulo. Seisominen valui, maahanmeno tosi hyvä. Viimeisen pätkän tuli taas hieman liian hitaasti. Luoksarin jälkeen tehtiin zeta, asennot järkässä s-i-m. Teki tosin hyvin nuo asennot, mutta seuraaminen oli omaan makuun vähän turhan väljää. Sitten ruutu, halusin saada Tuiken ettimään katseella ruudun ennen lähtöä ja siinä meni hetki (tuijotti sinne missä palkka odotteli). Pitää tuota vielä vahvistaa. Merkki oli vauhdikas ja kaunis. Ruutuun lähti hyvin, juoksi vähän ohi. Pysäytin sen ja käskin tulla vähän lähemmäs ja Tuike otti toisen takamerkin suuhun mukaan, jonka pudotti kun käskin maahan. Mielenkiintoista. Loppu hyvä, ehkä aavistuksen hidas. Näiden jälkeen palkka ja vettä koiralle.

Ohjatulla jatkettiin. Aluksi yritti juosta merkin sijasta palkalle. Kun juoksi merkille hyvin niin sitten kääntyi liian vähän eikä löytänyt ekalla kapulaa, toisellakin kääntyi liian vähän ja tuotti vielä ylimääräisen lenkin löytää kapula. Mutta positiivista, että teki todella iloisesti, vaikka jouduinkin aluksi korjailemaan ja ohjailemaan sitä! Metallihyppynouto sujui todella hyvin. Tunnarissa hieman maisteli yhtä väärää, mutta toi oikean. Kaukoissa paljon lisäkäskyjä. Tein perään heti läheltä ja sain sen tekemään kaikki ekalla käskyllä, josta sitten palkka.

Tuike osas liikkeet paremmin kuin ajattelin. Pienen taon jälkeen tehtiin ihan treenin vuoksi vielä ohjattu, joka onnistui nyt tosi hyvin ja kaukoja. Kaukot vammasi vähän vielä, joten tehtiin pari helppoa harjotusta, joiden jälkeen lopetettiin. Tuike jaksoi todella hyvin näinkin pitkän treenin, joten asenteeseen ainakin tauko tuntuu vaikuttaneen positiivisesti. Kuvat © Emilia

Me vaan hengaillaan koko ajan

2011-07-07T17:28:00.003+03:00

Ollaan Tuiken kanssa taas alotettu tokotreenit. Muutamia liikkeitä ollaan treenailtu ja ihan hyvin kaikki on mennyt. Kuten melkein aina nykyään kun kotona treenataan. Pitäisi päästä treenailemaan enemmän muuallekkin nyt, mutta en ole hirveästi taas saanut autoa käyttöön. Nyt parina päivänä ollaankin keskitytty naksutteluun. Olen naksutellut Tuiken kanssa lähinnä kaukoja, mutta myös temppuja ja merkkiä. Hankalimmaksi on osoittautunut istuminen. Tuikella kesti hyyyyvin pitkään ennen kuin se rupesi naksutellessa tarjoamaan istumista.
Muuten me aikalailla vain ollaankin nautiskeltu kesästä. Ollaan kalasteltukin muutaman kerran ja mie jopa olen saanut muutaman kalan, hauen. :D Ja Tuike on ollut yllättävän nätisti kalastellessa. Uitu on myös paljon, jopa mie olen uinut aika paljon. Sitten ollaan vain oltu ja hengailtu, välillä ihan itsekseen ja välillä kavereiden kanssa. Täytyy vielä sanoa, että tykkään kyl ihan hirmuisesti nyt tuosta Tuiken turkista tuon mittaisena. Se näyttää melko hyvältä ja on käytännöllinen.

Kahden alimmaisen kuvan © Elina K. Kiituksia! Ja ensi viikolla itse lähden Norjaan lomailemaan ja koirat jäävät Suomeen hoitoon. Tudelle eka kerta kun se menee jonnekkin hoitoon, muuten on aina porukat hoitanu sen, jos olen ollut ite poissa. :D

Kuvajutska

2011-06-29T22:11:00.001+03:00

Emilia haastoi tekemään tällaisen kuvajutun, joten mehän tehdään.Oli kyl hankala joihinkin kohtiin keksiä kuva, ois tehny mieli laittaa useampiakin kuvia tiettyihin kohtiin. Voisin haastaa tekemään tämän saman Elinan ja koirat sekä Sariannen ja koirat.

1. Tältä näytimme muutama vuosi sitten

2. Toisinaan Tuike ja Pyrri on hyvin edustavia (oikeesti edustavia :) )

3. Tästä kuvasta voi päätellä mitä harrastamme © Laura Raudaskoski

4. Tästä kuvasta tulen aina hyvälle tuulelle

5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessa

6. Tahtoisin elää tämän hetken uudelleen (kavereiden kanssa vietyt yökyläilyt ja mökkireissut)

7. Muunmuassa nämä persoonat ovat huippuja

8. Ei paljoa naurattanut (kolaroin auton tuon näköiseksi)

9. Tämä on minusta kaunis kuva

10. Lopuksi paras (tai ainakin yksi niistä) kuva ikinä

Elämä ei aina ole reilua

2011-06-28T01:15:00.000+03:00

Pyrrin polvet on ollut nuoresta asti löysät, mutta menoa ne ei ole ennen oikeastaan ollenkaan haitanneet. Nyt jo parina talvena Pyrri on ollut hieman normaalia rauhallisempi. Edellistalvena on kuitenkin nyt tapahtunut selvä ero. Pyrri on ollut entistä rauhallisempi ja tuo ihmisrakas hömelö murahteli pari kertaa ihmisillekkin. Myös Tuikelle Pyrri on ärsissyt enemmän. Onneksi Tude osaa edelleen suhtautua Pyrriin aivan loistavasti, eikä välitä siitä, jolloin Pyrrikin lopettaa. Kevään aikana tilanne on vain pahentunut. Pidemmillä lenkeillä Pyrri ei enää ole kiskonut vaan kävellyt kiltisti vetämättä vaikkei sille sitä ikinä ole opetettu. Nyt kesällä huonoina päivinä myös pikkulenkeillä tuo kulkee joskus vetämättä. Toinen polvi joka on välillä lähtenyt paikoiltaa ehkä jostain 1,5-2 vuoden iästä lähtien, on nyt ruvennut lähteämään useammin paikoiltaan pois. Nykyään se lähtee paikoiltaa niin, että huomaan sen vähintään kerran kuussa. Myös tuo parempi polvi on nyt kesällä lähtenyt kerran paikoiltaan pois.

Kesäkuun alussa ensimmäisen kerran Pyrri ontui koko yhden pienen lenkin ajan. Jolloin sitten varattiin Pyrrille eläinlääkärin aika. Ell käytiin sitten viime tiistaina. Pyrrin huonompi polvi jo rahisee ja parempikin on jo todella löysä. Lisäksi todennäköisesti tuon paremman polven puoleinen lonkkakin on kipeä. Saatiin mukaan jotain nivelvalmistetta (en muista sen nimeä, enkä jaksa käydä tarkistamassa) ja omega-öljyä. Nuita nyt syötetään sitten päivittäin, jos edes vähän helpottaisi. Toisinaan se on vieläkin ihan oma pirteä, reipas ja iloinen itsensä. Ois niin paljon helpompi unohtaaa kaikki ongelmat, kuin miettiä milloin koira on liian kipiä. Lisäksi toinen on vasta 7 vuotta. :(

Eipä ois koe voinu paljon paskemmin mennä

2011-06-11T12:36:00.000+03:00

Ajettiin aamusta Kemijärvelle tokokisoihin, mutta ois kyllä voinu yhtähyvin jäädä kotiakin. Ei taas mikään onnistunut, ei sitten yhtään. Sää oli kyllä ihana, lämmin ja varjoisa. Oltiin ainoita koiria EVL:ssä joten tehtii liikkeet putkeen ja oikeassa järjestyksessä muuten, mutta ruutu ennen luoksetuloa.

Istuminen: 0 - Sanoin kyllä aika hiljaa käskyn, mutta silti... Istui noin minuutin ja pläts maahan. Huoh.
Paikkamakuu: 7 - Kaksoiskäsky maahan ja hieman levoton.

Seuraaminen: 9 - Kontaktikatkeili hitaassa.
Zetaidari: 10 - Järkässä m-i-s ja Tude oli tosi pätevä. :)
Luoksetulo: 6 - Hiiitaalla ravilla. Pysähdykset oli ihan hyvät, mutta sitten pysähtyi metrin päästä minusta ja tarvi yhden lisäkäskyn siihen.
Ruutu: 0 - Merkille hyvin, sitten lähti takaviistoon ensin. Yritin käskyttää ruutuun uudestaan, ei menny. Käskin uudestaan merkille ja siitä toisella käskyllä juoksi sitten ruutuun. Loppu hyvä.
Ohjattu: 0 - Meinas juosta kapuloille, joten lisäkäsky merkille. Sitten mie pöljänä näytin käsimerkin vasemmalle ja käskin oikeelle suullisesti, juoksi kapulan ohi, eikä halunnu noutaa... Ihmekkös tuo kun ohjaaja sekoilee.
Metallihyppynouto: 10 - Ihan kiva.
Tunnari: 9 - Vähän pyörittelikapulaa suussa, muuten tosi hyvä.
Kaukot: 5 - Yks lisäkäsky ja tuli vähän eteenpäin. Teki muutenkin asennot vähän laiskasti.

Yhteensä 172 p. ja ei siis tulosta taaskaan. Turhauttavaa, kyllä se treeneissä tekee. Saa nähdä kisataanko enää vai joko luovuttasin kisojen suhteen. Kesän ajaksi ainakin unohdetaan koko hemmetin toko ja katsotaan syksyllä jatketaanko ja miten.

Vihdoinkin hellettä

2011-06-09T20:01:00.000+03:00

Itse olen ihan kesäihminen ja nautin kyllä näistä aivan ihanista helteistä! Molemmat koirat on päivällä melko rauhallisia, mutta riehumaankin innostuvat välillä. Ja nyt on kyllä todella huomannut, että Tuike jaksaa paremmin lyhkäsellä tukalla kuin pitkällä tukalla. Nyt ei sitten oikeastaan olla yhtään treenattu (paitsi ti iltana käytii ohjatuissa agitreeneissä), ollaan vaan nautiskeltu. NIin ja allekirjoittaneesta tuli ylioppinut (=ylioppilas), joten juhlahumua ja vieraitakin on riittänyt.

Tosin maanantaina kävin ratsastamassa tutun luona ja Tude pääsi mukaan ja voi että hevonen olikin jännä. Ennen se on vain pelännyt hevosia, mutta nyt se pääsi hevosen makuun. Räksytti ja haukkui hevosen nokan edessä ja takajaloissa. Eikä paljoa välittänyt vaikka hevonen sitä ajoikin pois. Onneksi tiukalla käskytyksellä lopulta Tudenkin sai aisoihin. Hyvin sekin siis kuunteli vielä, paitsi silloin kuin olin itse hevosen selässä.

Samalla voisin taas osallistua kuukauden koirakuvahaasteeseen, jonka aiheena oli kesäpuuhat. Tuike tykkää ehkä eniten vedessä räpiköinnistä tai veden napsimisesta ja lenkkeilystä yleensäkin. Pyrri taas ehdottomasti tennispalloleikeistä.

Paljon paljon agilityä vain

2011-06-02T22:58:00.000+03:00

Lauantaina suunnattiin vesisateessa kisaamaan Kemiin. Paljon ei siltä reissulta jäänyt tulosten puolesta kerrottavaa. Tehtiin kolme rataa, ensimmäiseltä joku tyhmä hylly, toiselta muistaakseni joku pikkuvirhe vitonen ja sen jälkeen hylly. Viimeiselle sitten unohdin radan kun meni muuten hyvin. Eli hylly siltäkin radalta. Tiistaina sitten väännettiin tiukkaa rataa treeneissä ja tänään sitten taas kisoihin.

Tänään oli siis oman kerhon kisat vuorossa täällä Roissa. Mie lähdin ilman koiraa jo 9 aamulla talkoilemaan alempien luokkien ajaksi. Kaveri toi sitten Tuiken mulle ja tuli itse samalla katselemaan kisoja ja videoikin meidän radat, kiitos Elina! Ensimmäinen rata oli kunnon pyörittelyä, miljoona takaakiertoa ja rimat 65cm. Ei tehnyt yksikään maksi nollarataa ja Tuikekin pudotti kaksi rimaa, eikä ollenkaan ihme. Lisäksi melkein hyllytettiin, mutta ei kuitenkaan. Joten 10 jäi radan saaliiksi ja ainakin hyllyputki katkesi. :) Jäi kyl hyvä fiilis radan jälkeen. Itekin jaksoin ohjata radan loppuun vaikka oli virheitä alla.

Toinen rata oli sitten eri tuomarin hyppäri ja rimatkin normi korkuset ja hienosti hyppäsin koiran nokan eteen toisella hypyllä ja sen takia rima alas. Ja nyt en jaksanu ohjata loppuun vaan otettiin suosiolla hylly. Tude alkoi vissiin olla vähän väsy jo karjuttuaan kentän laidalla ja radalla juostuaan kun autossa hetken istuessamme se laittoi heti nukkumaan. Ei kuitenkaan pystynyt nukkumaan kun mie lähin katteleen rataa.

Viiminen rata oli sitten taas hyppäriradan tuomarin agirata. :D Tuden väsymyksen huomas kontakteilla, rupes hidastelee tosi aikasessa vaihteessa, mutta me tehtiin NOLLA! Aika oli muistaakseni noin -4s ja sijoituttiin toisiksi. Ensimmäiseksi sijoittunut oli valio, mutta oli yksi liian vähän osallistujia, että serti ois siirtynyt, joten jäätiin ilman sertiä. Mutta nyt se oli jo todella lähellä!

Loppuun video mein nollaradasta, ekan radan videointi ei ihan onnistunut (teknisiä ongelmia) ja tokarata saa jäädä koneen syövereihin.

Joskus sillä vähän pelottaa

2011-05-27T00:13:00.000+03:00

Eilen käytiin pitkällä mettälenkillä. Matkan varrella Tuike ja kaverina ollut Rella kävivät uimassakin. Kuvasaldo jäi hieman pieneksi, koska tuo objektiivini vammattaa edelleen. Tiputin sen hiekkaan pari viikkoa sitten, jonka jälkeen se ei ole enää tarkentanut kunnolla. Huomenna olisi vihdoin tarkoitus viedä se huoltoon putsattavaksi. Jos se sitten taas toimisi.

Säälittävä pikkurotta noutaa keppiä ja ui. :D
Tänään sitten lähdettiin tokotreeneihin. Päädyttiin kuitenkin ensin treenailemaan metristä. Tuike kuitenkin alkoi pohtia jo 70cm kohdalla uskaltaako hypätä vai ei, joten päädyttiin sitten lopulta lopettamaan koko hyppy yritys. Tästä lähin yritän sitten opettaa Tuiken kiikkumaan metrisen yli. Jos se olisi pienelle bc:lle vähemmän pelottava vaihtoehto. Kirsi kivasti neuvoi miten saan Tuden kiikkumaan estettä ja muutama onnistunut kiikkuminen matalalla hypyllä saatiinkin aikaiseksi. Täytyy jatkaa tästä.

Tehtiin myös paikkamakuu, noin 4 minuuttia. Kokeilin jättää eri käskyllä kuin ennen ja lähti ensin perään. Vein uudestaan maahan ja sitten pysyi. Ehkä en yritä vaihtaa enää tuota käskyä vaan pidän sen samana. Ainakin pysyy, vaikka saattaa vähän vaihtaa asentoa. Tein myös loppuun vähän ruutua ja seuraamista. Molemmat teki oikein kivasti. :)

Toiminta tiistai

2011-05-24T22:24:00.001+03:00

Tänään aamulla kävin tekemässä metsässä Tuiken kanssa esineruudun. Tällä kertaa niin, ettei Tuike nähnyt kun tein ruudun ja vein sinne kaksi esinettä. Ruutu oli noin 50x25 metriä ja toinen esine (pieni harmaa sukka) oli ihan takana ja toinen esine (sininen hanska) oli melkein keskellä, enemmän kuitenkin takana kuin edessä. Lähetin sitten Tuiken etsimään ja metsä oli sen verran tiheää, että koira hävis äkkiä näkyvistä. Kohta kuitenkin Tuike jo juoksikin hanskan kanssa takaisin. Olipa se pätevä, palkkasin ja lähetin hakemaan toista. Jonkin aikaa Tuike etsi ja tuli takaisin ilman esinettä. Lähetin sen vähän eripaikasta uudelleen ja omassa mielessä jo epäilin hyvin suuresti sitä että se löytäisi sen. Oli ihan varma ettei se löydä sitä.. Mutta kappas vaan kohta se jo juoksikin takaisin ja sukka suussa. :) Kyllä se on nykyään niin taitava.

Pyrri innostui vähän leikkimään pallolla
Kokeilin tänään taas ampua Tuikelle ja tällä kertaa päätin kokeilla laittaa Tuiken syömään maasta nameja ja itse mennä vähän matkan päähän ja ampua. Ammuin kaksi kertaa noin 15-10 metrin päästä, eikä kummallakaan kerralla lopettanut syömistä. Veti vain korvat luimuun ja ihan vähän niiasi. Taitava siis tässäkin. :) Nyt sitten jatketaan näin näitä harjoituksia.

Illalla vielä pikalähdöllä (joku tajusi kattoa kelloa vasta siinä vaiheessa kun kaveri tuli ovelle kolkuttaa, että pitäs olla menossa) agilitytreeneihin. Sää oli kyllä todella ihana illan, satoi vettä ja oli melko kylmä. Tude ei näyttänyt palelevan, vaikka sen takin unohdinkin, mutta mie vähän loppuillasta palelin. Itse treeni meni ihan kivasti. :)

Me yritetään treenata oikein kovasti

2011-05-21T17:47:00.000+03:00

Mutta aina joskus se jää vain yritykseksi. Tänään kuitenkin lähdin Emilian ja Saran kanssa treenailemaan tuonne Nivavaaraan. Tuike teki ensin ruutua ilman merkkiä, oli vähän laiska, mutta kyllä se sinne ruutuun päätyi. Sen jälkeen pistin sen vähäksi aikaa kiinni ja tehtiin liikkuroituna ohjattua. Meinasi juosta kapuloille taas, mutta pysähtyi kyllä merkille kun käskin ja oli kyllä jopa tarpeeksi lähellä merkkiäkin. Otin sitten pari kertaa merkkiä ja sen jälkee oikea. Se onnistui. Sitten vasen. Ekalla meinas mennä keskimmäiselle, toisella oikein. Tude oli vähän hidas näissä, vaikka palkkailin osan lelulla. Lopuksi vähän sheippailin merkkiä ja harjoteltiin paikkaistumista ja paikkamakuuta. Niissä oli oikein pätevä. :) Mutta tästä lähtien pakko yrittää treenata vain kun Tude ois vähän nälkänen, eli vaikka ennen iltaruokaa. Jos se ois vähän innokkaampi.

Ihan loppuu Tuude söi Saran Hukalle tarkoitetut lihapullat Saran repusta! Erittäin törkeä pikku bc! Ja tiedän kyllä keneltä porokoiralta Tude parka on oppinut tällaiset pikku possuilut.

Tuiken turkki on kasvanut nyt oikein kivan mittaiseksi. Leikkasin sen typerän häntätupsunkin pois ja siistin vielä posket ja korvakarvat kunnolla. Kaikki kuvat (c) Sara N.

Tuike 5-vuotta

2011-05-12T18:27:00.000+03:00

Tuike täytti eilen jo viis vuotta, hitsit sekin on jo vanha. Se sai synttärien kunniaksi uuden kaulapannan ja lisäksi treenailtiin tarkkuusruutua ja tottista. Sekä tietty käytiin pitkällä lenkillä metttässä.

Tuike on nyt muutaman kerran muulloinkin treenaillut tarkkuusruutua tuossa pihalla. Se alkaa olla aika pätevä siinä, Tude haistelee rauhallisesti ja tuo hyvin. Joskus vielä eksyy tallatun alueen ulkopuollelle, mutta muuten tekee todella hyvin. Muutenkin ollaan treenailtu nyt näitä maastolajeja. Esineruutua teimme tänään. Menin tuohon mettään vähän matkaa ja Tuike näki kun tein ruudun ja vein kaksi esinettä. Haki molemmat todella hienosti. Loppuun tehtiin vielä yksi erittäin helppo harjoitus yhdellä esineellä. Seuraavaksi täytyy kokeilla niin, ettei Tude näy kun käyn tekemässä ruudun.

Myös jälkiä ollaan taas tehty muutamia, vähän vaihtelevalla menestyksellä. Esineet se ilmaisee nyt kohtuu hyvin, mutta muuten jäljestäminen on hyvin epämääräistä. :D Viimeksi sitten laitoin jäljelle vähän reilummin ruokaa ja se näytti vähän pätevämmältä. Ei taida Tuike ihan muistaa miten jäljestetään talvitauon jälkeen. Tosin ei se ikinä ole kovin paljoa jäljestänytkään. Vähän silloin tällöin.

Tokoakin ollaan treenattu, eikä maahanmenoissa ja pysymissäkään ole ollut ongelmia ollenkaan kun säät lämpeni. Joten ehkä voimme todella syyttää sitä kylmää tuosta huonosta kokeesta. Ilmoitinkin nyt kesäkuulle yhteen kokeeseen Tuiken. Sen jälkeen jäädään sitten tauolle hetkeksi. :D

Harjakoiraa paleli ihan liikaa

2011-05-07T17:29:00.000+03:00

Tämmönen koe sitten tänään, jotenkin en enää yhtään tiedä mitä odottaa tuolta koiralta kokeessa. Tänään sääolosuhteet olivat totaalisesti meitä vastaan, jonkin sortin takatalvi iskenyt. Maa oli märkä, lämmintä joku 3 astetta ja tuuli. Arvatkaapa vaan paleliko pientä ajeltua bc-parkaa. Hitsit, että ärsytti kun tuli vedettyä tuo turkki liian aikasin pois, kun sillon oli lämmintä... Kaikki liikkeet tehtiin putkeen.

Paikalla istuminen: 10 - Ei mitään huomauttamista, tärisi raukka kun tulin takaisin piilosta.
Paikkamakuu: 0 - Oli käynyt maassa, mutta noussut takaisin istumaan ja istunut tän. Ihan ymmärrettävää nuissa sääoloissa tuolla turkilla.

Seuraaminen: 7½ - Kaikki perusasennot oli vähän vajaita
Zeta: 9 - Maahanmenossa jäi ensin vähän kyynärät ylhäällä, mutta korjasi itse hetken päästä.
Luoksetulo: 0 - Jäädessä nous heti istumaan ja ei istui maahan-pysähdyksen.
Ruutu: 8 - Yks lisäkäsky, että sain keskelle ja meni vähän kerälle maahan. :D Muuten todella hieno.
Ohjattu: 0 - Meinas karata kapuloille, joten lisäkäsky merkille. Lähti tosi hyvin juoksemaan oikealle, mutta juoksi liikaa oikealle ehkä jonkun metrin pari ja rupes haistelemaan. Joten kutsuin pois.
Metallinouto: 10 - Olin vähän yllättynyt miten hyvin se teki tämän, vaikka metallikapula oli kylmä.
Tunnari: 9½ - Puolikas lähti, koska tuli vähän värkkäystä luovutuksessa, kun meinasin (taas!) pudottaa kapulan maahan. Tällä kertaa Tuude korjas mun virheen, eikä kapula pudonnut. :) Pätevä likka. Eikä ollut nyt yhtään epävarma kapuloilla ja nappas heti oman kun tuli kohdalle. Siis vau!
Kaukot: 0 - Kaikki muut teki hienosti mutta istui kaikki maahanmenot.

Yhteensä 170p. ja ei tulosta. Joko tosiaa tuo todella kylmä ja vähän märkä ilma vaikutti noin paljon tohon makaamiseen tai sitten ollan treenattu liikaa istumista (joka onnistui!). Tai sitten molemmat. :D Mutta koska Tuike teki muut liikkeet niin hyvin ja melko iloisella ilmeelläkin niin me ei jäädäkkään tokotauolle, vaan katsotaan kesälle yksi koe ja treenaillaan siihen ja toivotaan lämpimämpää säätä.

Kuva © Emilia S.

Vappu fiilistelyt ja Pyrri 7 vuotta

2011-05-02T22:36:00.000+03:00

Pyrri pikkuinen täytti tänään jo 7 vuotta! Tuntuu, että se tuli ihan vasta, hetki sitten se oli vielä pieni valkoinen kerä. Toisaalta tuntuu, että se on ollut aina. Hassua. :) Pyrri sai synttärien kunniaksi juustosta ja makkarasta tehdyn kakun, jota Tuikekin sai maistaa.

Pyrri 7 viikkoa ja 7 vuotta
Vappua vietettiin kavereiden kanssa meidän mökillä joka on Kitka-järven rannalla. Käytiin Riisitunturillakin kävelemässä se kun on ihan lähellä. Oli kyllä hauskaa, vaikka säät eivät todellakaan suosineet. Muutamia kuvia Riisitunturilta, toinen kuva (c) Elina K.

Kuriton harjakoira hakuilee

2011-04-27T22:14:00.000+03:00

Tänään suunnattiin hakutreeneihin ampuradan viereen. Aluksi Tuike oli vähän ahdistuneen näköinen paukuista, mutta ei kummemmin niihin reagoinut. Odotti sitten autossa ensin kahden koiran treenit. Autosta otettuani sen se ei ihan niin ahdistuneelta enää näyttänyt, mutta vähän vielä. Mutta kun hommiin alettiin niin unohti paukut kokonaan. :)

Ensimmäisenä oli tarkoitus tehdä tyhjä pisto toiseen etukulmaan. Yksi maalimies lähti kuitenkin jo kävelemään valmiiksi piiloonsa, joka oli noin 150 metrin kohdalla. No Tuikehan ilmaisi sen maalimiehen, vaikka ei ollut ihan piloon kerennyttää ja vaikka mie huutelin jo Tuikea takaisin. Mentiin näytölle ja sieltähän se maalimies sitten löytyi. Huoh. On se vaan vähän kuriton. Laitoin uudestaan tyhjälle ja saatiin se tyhjäkin aikaiseksi. Sitten toiselle etukulmalle maalimiehelle. Tehtiin nyt niin, että maalimies kutsui Tuikea näytölle. Ja pinkoihan se vähän lujempaan, loppuun vetikin jo.

Viimeiselle maalimiehelle laitettiin yksi ihminen kävelemään keskilinjaa eteenpäin ja Tuike ei saanu välittää siitä. Kolme kertaa se juoksi vähän matkaa eteenpäin ja lähti sitten keskilinjalla etenevän ihmisen suuntaan. Kolmannella kerralla kielsin jo Tuikea pelkän kutsumisen sijaan. Ihme ja kumma Tuike kesti tämän todella hyvin. Se lähti vielä kohtuu innokkaasti ja löysi maalimiehen. Taas näytölle kutsuttiin ja nyt juoksi tosi hyvin näytölle. Jes, tätä jatketaan. Loppuun juoksenteli vähän aikaa, eikä välittänyt silloinkaan paukuista mitään. Hieno harjakoira se on, kunhan se alkaa vähän kuuntelemaan hakumettälläkin.

Tokokoulutuksessa oppeja imemässä

2011-04-25T18:10:00.000+03:00

Tänään aamulla suunnattiin pienten alkuhankaluuksien jälkeen Jenni Ojalan tokokoulutukseen. Ensimmäisenä kaikki teki yhdessä pieniä perustreenejä. Aloitettiin takapäänkäyttö-harjoituksilla. Ensimmäisenä oli tarkoitus saada koira pitämään etutassut suurinpiirtein paikkaan niin, että takapää kiertää koiraa ympäri. Tuiken kanssa tätä on jo ennenkin tehty, joten sujui todella hyvin. Tässä on idea, että saa sitten helposti siitä pyöräytettyä koiran sivulle. Johon jatkettiinkin, kun pyörittäminen sujui kohtalaisesti. Seuraava tehtävä oli sitten tästä jatkaa niin, että koiran tullessa sivulle lähdetään peruuttamaan ja imutetaan koiraa.

Toinen juttu oli sitten maahamenosta hyvin istumaan nousu. Tätä harjoiteltiin siten, että koira sivulle makaanmaan ja sitten nostetaan koira namilla takajaloilleen seisomaan. Ideaali olisi, että koiran suoraa maasta nousisi takajaloilleen. Ei ihan onnistunut Tuiken kanssa, Tuude nousi vain seisomaan. Tehtiin sitten ensin niin, että nostaa vain istumasta etutassut ilmaan. Nyt kotona tehdessä sain sen pari kertaa jo nousemaan maasta takajaloilleenkin. (: Tätä treeniä jatketaan.

Kolmantena jätettiin koiran paikkaistumaan ja mentiin itse parin metrin päähän. Sitten kouluttaja kävi käskemässä koiria maahan ja aina kun koira totteli kouluttajaa se nostettiin takaisin istumaan. Sitten kun kesti muutaman käskyn palkattiin koira istumisesta. Tarkoituksena, että koiran kuuntelee mitä ohjaaja käskee ja sietää häiriötä. Kouluttaja näytti käsimerkkejäkin koirille ja silti piti pysyä istumassa. Tämä oli Tuikelle todella vaikea, mutta lopulta sekin keski muutamia käsimerkkejä ja käskyjä.

Sitten katseltiin Tuiken kanssa muiden juttuja. Perusseuraamis ja kontakti harjoituksia oli monella. Imuttamista harjoiteltiin siis paljon. Lisäksi täytyy taas muistaa kiinnittää huomiota kuinka itse tekee käännökset. Kontaktitreenejäkin voisi taas vaihteeksi tehdä Tuikellekkin ihan erikseen.

Yhden koiran kanssa treenattiin merkkiä ja ohjattua noutoa. Pari todella hyvää ideaa tuli, mitä täytyy kokeilla Tuikenkin kanssa. Kun opettaa koiraa kiertämään merkkiä niin jättää koiran istumaan (tai avustaja pitää pannasta) ja juoksee itse täysillä merkin ympäri ja palaa koiran luokse ja käskee koiran kiertämään. Hyvin toimi ainakin tällä koiralla. :D Toinen sitten enemmän ohjattuun noutoon. Eli avustaja käy näyttämässä ensin merkkiä ja taputtelee siellä ja muuten houkuttelee koiraa sinne ja sitten vie näyttävästi kapulan oikealle paikalla. Tässä tehtiin siis yhdellä kapulalla. Tämäkin näytti toimivan tuolla koiralla. Tuo voisi auttaa meidän ongelmaan kun Tuike meinaa jättää merkin väliin.

Tuiken kanssa tehtiin paikkaistumista, koska se nyt on meidän suurinongelma. Tehtiin niin, että Tuike oli hihnassa ja kouluttaja nosti koiran ylös jos yritti valua. Ekalla yrittikin valua ja kouluttaja oli nostanut sen ylös sievästi. Toisella istui nätisti pitkään, josta palkka. Viimeiseksti tehtiin niin, että hihna lojui maassa ja sitten siitä kouluttaja puuttui jos olisi tarvetta. Hienosti oli istunut. Täytyy kokeilla jos saisi pelkän pannan kanssa tehtyä kohtuu tutulla avustajalla, ettei ahdistu liikaa. Panta kun voisi sitten olla kokeessakin päällä. Loppuun tehtiin lisää alussa tehtyä harjoitusta, ettei muiden käskytyksiä saa kuunnella. Edelleen erittäin vaikeaa Tuikelle, mutt kyllähän se pari kertaa onnistui. Näitä jatketaan ja paljon.

Kiitoksia vielä paljon kouluttajalle ja toivottavasti muistin vielä kaiken oikein. Voisi joskus ottaa ne muistiinpano välineetkin mukaan. Muitakin asioita tuli toisessa pätkässä, mutta en uskalla niitä ruveta kirjoittamaan kun muistan ne vähän huonommin.

Meille tuli harjakoira

2011-04-24T18:30:00.000+03:00

Perjantaina ajeltiin Tuiken kanssa Pelloon ja kisattiin kahden startin verran agilityssä. Molemmat radat oli todella kivoja. Ensimmäisellä radalla Tuike veti lentokeinun loppuradasta ja sen jälkeen tuli vielä pari kieltoa. En taaskaan ohjannut kunnolla sitten loppuun rataa. Lopullinen tulos taisi olla 20(?). Toisella radalla taas ohjasin huolimattomasti ja Tuike juoksi A:sta ohi. Loppu radalla pääsi sitten hyppäämään yhdne hypyn kahteen kertaa peräkkäin, joten HYL. Ei ollut ihan meidän päivä, taaskaan. Mutta me jatketaan treenaamista.

Lauantain turisteilin koiranäyttelyssä ja käytin kaverin koiran kehässä. Oli upea päivä ja aurinko paistoi erittäin lämpimästi. Illalla sitten päätin, että Tuike saa nyt sen lopullisen kesäturkin. Niin sitten ensin pestiin ja föönättiin se (ja kuvattiin) ja lopulta kaverin koneella ajeltiin se illalla vielä 3mm terällä. Ei saatu ihan tasaiseksi tuota turkkia. Jos joskus vielä päätän Tuikelle kesäturkin vetää niin mennään suosiolla trimmaajalle. Tuiken turkin alta löytyi muutamia pieniä rupia, ties mihin itteään telonut, kun tapellut muiden koirien kanssa se ei ole. Ennen ja jälkeen kuvat täällä.

Tänään vietittiin sitten päivä mätsärissä. Senior handlerissa meillä meni hyvin ja tuomarikin taisi tykätä Tuiken karvattomasta ulkoasusta ja voitimme. (: Sitten odoteltiinkin pitkään ennen kuin päästiin aikuisiin. Aikuisissa tuomari kehui paljon Tuiken liikkeitä, mutta valitteli ettei Tuike oli turkissa. Tuike saikin vihreän (=sinisen) nauhan ja tippui heti pois. Hetken päästä sitten saatiin jännitystä, kun jonkun auto alkoi savuamaan ja rupesi nytkähtelemään itsetään eteenpäin ja lopulta syttyi palamaan. Me kaverin kanssa lähdettiin paikalta pois, kun paloauto tuli, joten ei tiedä mitä loppujen lopuksi siellä kävi.

Pk-juttuja

2011-04-21T18:08:00.000+03:00

Tiistaina treenattiin kotona metristä ja Tuike hyppi tosi kauniisti. Sen tekniikka oli nyt todella hyvä. Korkeutena oli vähän yli 90 cm ja pari hyppyä tehtiin ilman kapulaa ja yks kapulan kanssa. Tiistaina käytiin myös hakutreeneissä, ekaa kertaa mettässä. Tuikelle ensin suorapalkalla, sitten tyhjä ja viimeikseksi näytön kanssa. Molemmat maalimiehet oli 50 metrissä tai vähän kauempana. Suorapalkkaisen maalimiehen löysin tosi hyvin. Tyhjällä teki todella kauniin piston, mutta ei halunnut tulla takaisin. Tuiken mielestä edelleenkin jokaisella pistolla täytyy löytyä maalimies. Muutaman kerran huusin ja lopulta se tuli, eikä ottanut rullaakaan suuhun. Viimeisellä maalimiehellä mietti hetken ennen kuin ilmaisi. Juoksi ihan ok:sti maalimiehelle, osaksi laukalla, osaksi ravilla. Palkattiin nyt ekaa kertaa lelulla. Maalimies oli hyvin tuttu, joten leikkikin jopa vähän maalimiehen kanssa ja mie jatkoin sitten leikkiä.

Tänään sitten kaveri tuli tänne jälkeilemään ja lenkkeilemään. Tehtiin koirille jäljet ja käytiin kuvailemassa koiria ja käytiin ajamassa jäljet sitten. Huomasi kyllä, etten ole paljoa panostanut tähän jäljestämiseen Tuiken kanssa. Aluksi se jäljesti hyvin ehkä 20 metriä, sitten se hukkasi jäljen. Välillä sitten näytti, että ois jäljellä ja välillä tuntu hukkaavan uudestaan ja lopun 20-15 metriä jäljesti taas hyvin ja ilmaisi viimeisen kepin, kaikki muut 5 keppiä jäivät mettään. Tänä vuonna Tuike on tehnyt kotona kaks jälkeä ja pari keppi-ilmaisutreeniä. Mutta kotonakin on silti tästä huolimatta ilmaissut kepit huonosti. Ehkä treenataan tätä enemmänkin tai sitten ei, pitää katsoa miten oma motivaatio riittää. Mutta ainakin välillä tehdään mielenvirkistykseksi tätä.

Tuiken kanssa odotellaan kun kaveri ajaa jälkeä
Tänään myös ammuttiin lopuksi, ammuttiin neljä kertaa ja palkkasin Tuikea nameilla paukkujen valissa. Kahteen ekaan reagoi melko pienesti, kolmannella nytkähti melko isosti ja neljänteen ei taas kummemmin reagoinut. Palautui nyt todella nopsaan, taisi auttaa se että mukana oli muita koiria jotka eivät välitä paukuista yhtään. Voi kun olis aina sillä kaverina joku koira joka ei välitä mitään. Mutta Pyrri on todella paukka-arka, joten siitä ei todellakaan ole mitään apua.

Hermot koetuksella

2011-04-19T23:11:00.000+03:00

Koirakuvahaaste blogin tämän kuukauden haaste oli kuvata koiran ärsyttävin puoli. Kun aloin miettiä mikä on se kaikkein ärsyttävin, huomasin, että nuissa molemmissa on paljon hyvin ärsyttäviä piirteitä. Pyrri kiskoo hihnassa, räyhää jokaikiselle koiralle, yrittää metsästää lähes kaikkia eläimiä, kiusaa meidän kissaa ja häviää hyvin usein kuin pieru saharaan. Tuike varastelee todella röyhkeästi ruokaa, paimentaa autoja, pelkää kissoja, ei osaa olla yksin kuin muutamassa paikassa, räyhää joskus muille koirille ja haukkuu kaikki täällä maalla vastaan tulevat ihmiset niskakarvat pystyssä jne. Tuikella näitä huonoja tapoja on todella paljon enemmän kuin Pyrrillä, Pyr onkin aina ollut perushelppo luonteeltaan. Tuiken kanssa kaikesta on pitänyt vääntää, eikä mikään ole sujunut helposti.

Ne kaikkein ärsyttävimmät sitten tässä:

Pyrrin kiskominen ei ehkä ärsytä ihan joka päivä, mutta Tuiken autojen paimentaminen kyllä. Se kyllä tulee jo automaattisesti mun viereen aina auton tullessa ja sitä voi piettää irti, mutta silti, aina on pysähdyttävä kun auto tulee. Kuvasin kuvat jo alkukuusta, että ei täällä enää nuin paljoa ole lunta. Tahdoin kuitenkin miettiä vielä, onko nuo varmasti ne ärsyttävimmät.

Möllitokoilua

2011-04-17T12:17:00.001+03:00

Käytiin eilen möllitokoilemassa, ei mennyt kyllä ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt.

Istuminen ryhmässä: 5 - Otin vain 20 sekunnin, ettei vain kerkeä valua ja pysyikin istumassa todella hyvin.
Paikalla makuu: 8 - Oli vähän levoton, ehkä tätäkin voisi joskus treenailla.

Seuraaminen: 9½ - Yhden juoksun vasemmalle käännöksen Tuike teki pitkäksi ja korjasin sen. Muuten tosi kivaa seuraamista. Teki nyt tosi hyvin kaikki muut kännökset.

Zeta: 7 - Järkässä i-m-s. Istumiseen kaksi käskyä. Tätä täytyy treenata kokeenomaisesti niin, että istuminen eka, koska normi treeneissä on toiminut tosi hyvin.
Luoksetulo: 9½ - Vähän hidas, muuten tosi hieno. (: Erityisen ylpeä olen täysin suorasta perusasennosta, mikä on ollut kisoissa ongelmana.
Ruutu: 10 - Se oli hieno ja vauhdikaskin. (:
Ohjattu: 0 - Meinas ensin rynnätä kapuloille, pysäytin ja käskin uudestaa merkille. Piti hakea vasen, lähti tosi hyvin, mutta ei nähynyt (?) kapulaa heti joten kaarsi keskelle. Otin alusta uudestaan ja nyt teki todella hienosti.

Metallihyppynouto: 10 - Ite oisin hieman toivonut vauhdikkaammaksi, mutta taas se ihana suora perusasento.

Tunnari: 0 - Tuude sikaili, keräili ensin monta kapulaa suuhun ja pudotteli ne ja toi väärän. Käskin uudelleen kapuloille ja toi väärän ja lopetin siihen, koska selvästi vain pelleili. Treeneissä tämä on onnistunut nyt aina...
Kaukot: 8 - Pari lisäkäskyä.

Kaikki kuvat © Jari V, kiitokset kuvaajalle! Kuvissa näkyy kauniisti saksittu turkki. :D

Miten voi jokin olla näin hankalaa

2011-04-14T23:22:00.000+03:00

Tänään oli toko ja agitreenit. Ollaan nyt kotona tehty joka päivä melkein viikon ajan kerran päivässä paikkaistuminen. On tehty lyhyttä ja vähän pitempää ja joka kerta se on pysynyt eikä valunut. Tänään sitten se taas jälleen kerran hallilla valui alas melko nopsaan, vaikka kehuin sitä välillä suullisesti. Tuntuu etten ikinä saa tätä liikettä toimimaan, se vaan valuu aina maahan. Vain yhdessä kokeessa se on istunut ja silloin saimmekkin sen ainoan ykkösemme. Enkä usko, että saan ikinä muita liikkeitä niin täydellisiksi Tuiken kanssa, että voisin antaa istumisen mennä nollille. Tänään tuntui jo siltä kuin voisin luovuttaa tämän asian kanssa, mutta kokeillaan nyt vielä Kirsin neuvoilla yrittää lisätä kotona häiriötä paljon, namupaloja ja lentäviä leluja ja silti on istuttava.

Metsässäkin alkaa olla jo vähän sulaa ja sielläkin on pystynyt jo käymään lenkeillä, ihanaa :)
Agitreenit meni samaan tapaan kuten ennenkin, Tuike kyllä osaa, mutta ohjaaja ei. Ehkä vielä joskus miekin opin ohjaamaan. Mutta pääasia, että treenit on mukavia. Täytyy kyllä mainita, että tokotreenitkin ovat sujuneet nyt muilta osin todella kivasti. Tuikella on ollut vähän asennettakin mukana treeneissä.

Pyrrikin on treenannut ahkerasti tokoa. Sen seuraaminen on väljää, mutta enää se ei edistä. :D Mutta voi olla että en jaksa alkaa viilaamaan Pyrrin seuraamista, vaan opettellaan ennemmin jotain uutta. Se ei kuitenkaan enää kisoihin mene. Mutta Pyrrinkin kanssa on niin kiva touhuta, kunhan jaksaa värkkäillä liinojen kanssa. Kotipihassa se kun ei pysy yhtään irti, vaikka vierailla kentillä yms sitä pystyy pitämään irtikin. Ja kentille en taas jaksa sen kanssa vääntäytyä, kun siinä tulee taas muut ongelmat vastaan. :D

Kevättä ilmassa

2011-04-10T20:57:00.000+03:00

Ollaan treenailtu vähän tokoa, tein vihdoin pienen treenisuunnitelmankin. Seuraamisen käännöksiä olen nyt saanut vähän paremmiksi Tuiken kanssa. Juoksun käännöksiä pitäisi edelleen treenata enemmän. Ne on vielä vähän turhan väljät minun makuuni. Toinen mihin nyt ollaan kiinnitetty enemmän huomiota on ollut hyppynoudon hankalat kulmat. Nekin alkaa taas pikkuhiljaa sujumaan, Tuike alkaa taas muistaa että se hyppy täytyy hypätä molempiin suuntiin vaikka kapula olisikin sivussakin. Muuten jotain pikku viilauksia ja ylläpito treeniä ollaan tehty.

Ollaan vietetty aikaa Elinan ja Elinan koirien, erityisesti kahjon labbiksen seurassa. Tuike on lähinnä edelleen yrittäny ingnoorata labbista, mutta kerran jopa erehtyi pyytämään sitä leikkiin. Se ei ole ikinä ennen ketään narttukoiraa pyytänyt leikkimään, ei edes Pyrriä. Hyvin harvoja uroksiakaan se pyytää joskus leikkii, yhden käden sormilla voisi ne laskea. Joten voitte uskoa, että katsoin vähän epäuskoisesti tätä tapahtumaa. :D Tuike on ruvennu jotenki vaikuttaa melkein normaalilta koiralta.

Pyöräilykin on alotettu. Harmi vain että viime syksynä myöhään paras pyöräni varastettiin, joten nyt mulla ei ole jalkajarruista pyörää ja niimpä sitten oon pyöräillyt kankealla maastopyörälläni. Tänään ekaa kertaa lähdin molempien koirien kanssa ja voin sanoa, että jarrut ois ehkö kantsinu testata ennen lähtöä. Jarrut oli ihan olemattomat ja heti lenkin alkuun lensin pyörän kanssa kun koirat teki äkkipysähdyksen eikä jarrut jarruttanutkaan kuten olin olettanut. Onneksi selvisin vain vähän auenneella polvella ja mustelmilla.

Metsässäkin alkaa jo kohtapuolin olla sen verran sulia paikkoja, että ehkä kohta aloitetaan minimini jälkien tekeminen mielenvirkistys muodossa. (:

Hakukauden korkkaus

2011-04-02T12:21:00.002+03:00

Käytiin eilen korkkaamassa hakutreenikausi. Treenattiin ihan vain parkkipaikalla, sillä metsissä on vielä aivan liian paljon lunta. Melkein muistin tauon jälkeen kaiken ottaa mukaan, unohdin valjaat. Tuikelle tehtiin neljä maalimiestä kaikki näytöillä. Peiton alla olevaa maalimiestä ekan kerran tökki ja hyppi ensin vähän aikaa päällä, taisi etsiä kasvoja nuoltavaksi. Mutta sitten otti rullan ja juoksi hyvin sen kanssa takaisin. Näytölle juoksi laiskasti ja empi hetken ennen kuin kävi maahan. Ei peitottomien ilmaisussa ei ollut mitään ongelmaa, muuta kuin juoksi edelleen vähän laiskasti näytöille. Viimeisenä oli taas peiton alla, nyt otti hyvin rullan suuhun, eikä hyppinyt maalimiehen päällä, mutta edelleen laiskasti näytölle ja empi taas hetken ennen kuin kävi maahan.

© Emilia S, kiitos!
Tietty valjaiden unohtamisen takia nyt oli siinä mielessä eri tilanne että liina kiinnitettiin pantaan, mutta en usko sen vaikuttavan tuohon mitenkään. Se on aina juossut vähän laiskasi näytölle.

Ollaan me treenailtukkin

2011-03-31T12:37:00.000+03:00

Ollaan nyt aika usein käyty hallilla treenailemassa itsekseen ohjattujen treenien lisäksi. Erityisesti agilityä on nyt treenattu ja kai menty eteenpäinkin. Ainakin perjättöjä olen vihdoin oppinut edes jotenkuten tekemään ja ennen kaikkea uskaltamaan edes yrittää niitä. Mutta tokoakin on treenailtu ja Pyrrikin on päässyt taas treenailemaan vähän ahkerammin. Ensin se edisti ihan järkyttävästi taas, mutta nyt seuraaminen näyttää jo seuraamiselta taas. Videoin eilen vähän treenejä, joten nyt tulee sitten muutamia videoita. Ensimmäisenä Pyrrin seuraamistreeniä:

Seuraavaksi muistuteltiin liikkeestä seisominen ja maahanmeno sekä luoksetuloa. Loppuun tehtiin myös pysäytystreeniäkin. Hyvin se muistaa senkin vielä.

Pyrri treenasi myös noutoa, mutta Tuike sabotoi Pyrrin noutovideon seisomalla koko ajan tiellä. Mutta voin sanoa, että värkkäämiseksi meni koko noutojuttu. :D Pitää taas vahvistaa sitä ja paljon. Mutta Pyrrillä oli erittäin kivaa.

Tuike teki ohjatunnoudon, seuraamisia, ruudun ja jäävät. Tuike oli taas vähän innoissaan, kuten normaalistikkin treeneissä. Teki ihan hyvin kaikki. Seuraamisessa edisti ihan vähän.

Sisäliikuntaa

2011-03-14T16:58:00.000+02:00

Kuukauden koirakuvahaasteen haasteena oli kuvata koiran sisäaktivointi juttuja, koska helmikuu oli niin jäätävän kylmä, ettei ulkona lenkkeily oikein onnistunut. Tuike treenaili helmikuussa lähinnä tokojuttuja ja lämpimässä hallissa myös agilityä. Yhden uuden tempunkin se kyllä opetteli, takaperin minun kiertämisen. Pyrrikin pääsi opettelemaan pitkästä aikaa uusia temppuja. Pyrrin kanssa työn alle otettiin peruuttaminen minun edessä ja seuratessa. Ja koska takapään käyttö oli ihan hukassa rupesin sillekkin opettamaan takajalkojen nostamista ylöspäin. Tarkoitus olisi Pyrrinkin kanssa päästä vielä siihen asti, että se nostaa ne seinää vasten. Haasteenseen osallistun nyt kuvalla missä näkyy tämän hetkinen tilanne tuon tempun koulutuksessa.

Vuosi 2010 kuvin

2011-03-12T00:24:00.001+02:00

Kun kerta muutkin niin piti itsekkin ryhtyä vähän muistelemaan vielä vuotta 2010.

Tammikuussa palailtiin sterilointitauolta aktiiviseen harrasteluun tyylikkäällä sterilointitukalla. Lisäksi Pyrri kulki treeneissä ahkerasti mukana. Lisäksi tapailtiin koirakavereita, käytiin mätsäreissä ja mölliagissakin. Osa Tuiken koirakavereista kyllä ilmaisikin mielipiteensä pienestä antennikorvasta.

Helmikuussa treenailtiin paljon kavereiden kanssa ja ilman tokoa. Lisäksi vietettiin paljon muutenkin aikaa kavereiden kanssa ja ulkoiltiin. Tuike tapasi paljon erilaisia koirakavereita, lisäksi reilun viikon verran meillä oli mies seuraa. 4-H dogsitter työni toi meille vuoden ikäisen labradorinnoutajan hoitoon. Käytiin taas mätsärissäkin.

Maaliskuussa sain uuden objektiivin. Maaliskuussakin neideillä oli miesseuraa, kun hoidossa oli tuttujen englanninsetteri uros. Ulkoiltiin ja vietettiin taas paljon aikaa kavereiden kanssa ja lisäksi kaveri sai saksanpaimenkoiranpennun jota ahkeraan käytiin katselemassa ja kuvaamassa läpi vuoden. Lisäksi korkattiin EVL ja möllitokoiltiin.

Huhtikuussa vietettiin jo ehkä vähän vähemmän aikaa kavereiden kanssa tai sitten ei. Mutta edelleen ahkeraa treenausta ja ulkoilua. Käytiin möllitokoissa ja mätsäreissä.

Toukokuussa Tuike nousi maxi 2:siin ja Pyrri korkasi tokokisat saaden ALO2 ja kerhonmestaruus pronssia. Saatiin Tuiken kanssa ensimmäinen LUVA-nolla kakkosista. Tokossakin Tuike kisasi saaden EVL3 ja möllitokoissakin käytiin. Pyrri löysin Roope-harmaasta itselleen leikkikaverin. Tuike heitti talviturkkinsakin. Mätsäreihinkin kerettiin ja kavereidenkin kanssa aikaa vietettiin. Keskimmäinen kuva (c) Emilia S.

Kesäkuussa sitten saatiin toinen LUVA-nolla kakkosista, vietettiin paljon aikaa kavereiden kanssa touhuillen kaikkea. Hakua treenattiin ahkerasti. Olin Tuiken kanssa myös hoitamassa maailman ihaninta tervu urosta. Tuike kävi myös näyttelykehissä ja itse esitin muiden koiria.

Heinäkuussa reissatiin Tuiken kanssa reiluksi viikoksi Etelä-Suomeen, käytiin Vantaalla, Lahdessa ja Pöljässä. Reissu huipentui Maaningan epätoivoisiin agikisoihin (3xHYL, 1x5). Treenikaverin laumaan liittyi bc-pentu, joka jumaloi Tuikea ja osoitti hyvin paljon rakkauttaan Tuikelle. Loppukuukaudesta olin taas Tuiken kanssa hoitamassa tervuja.

Elokuussa leijuin, sillä Tuike nousi agilityssä kuninkuusluokkaan ja sai ensimmäisen EVL1:n. Vietimme myös ikimuistoisen bortsuleirin Kemijärvelle. Tuike yritti säikäyttää minut kuoliaaksi syömällä massuunsa metallisia kissanruokapurkkeja. Pyrri pudotti kaiken turkkinsa pois. Vika kuva (c) Outi Heikkilä-Toni

Syyskuussa alkoi tokokisojen alamäki tulosten kannalta, mutta saatiin asennekuntoon kisoissa. Haettiin kaverille kiljuva labbispentu, joka myös päätti rakastaa Tuikea. Hoidiin kunnialla syksyn YO-kokeet ja viikon ajan käytiin hoitamassa kaverin sakemannia, joka vietti toipilasaikaa (sama joka tuolla aikaisemminkin esiintyy).

Lokakuussa koitti The Hetki, Tuike ja mie korkattiin meidän pk-ura. Tulosta ei tullut, mutta sepä ei jäänytkään maastosta kiinni vaan tottiksesta. Lisäksi mulla oli hoidossa kaverin collie hetken, sekä tietty aloitin autokouluni. Vika kuva (c) Kirsi P.

Marraskuussa ei tapahtunut enään paljon mitään. Käytiin agikisoissa ja jäädyttiin pakkasissa, sekä vietettiin aikaa kavereiden kanssa.

Joulukuussa sain vihdoin ajokorttini ja liikenteestä tuli taas astetta vaarallisempi paikka muille. Itse kävin katselemassa ja kuvaamassa voittajanäyttelyt Helsingissä. Tuike sai anturaan jostain melko ison viiltohaavan, joka parani hyvin, mutta sen myötä tulleen kannuskynnen alla oleva haava tulehtui. Siihen tarvittiin sitten antibiotiit.

Olipas hankalaa valita kuvat, olisin voinut laitta monelta kuukaudelta niin monta muutakin kuvaa. Ja enään en ihmettele kuinka Tuike nykyään on niin sosiaalinen, taisi se vain aika paljon olla muiden koirien kanssa tekemisissä viime vuonna. :D

Kamera on tainnu jo juurtua kaulaan

2011-03-07T21:22:00.000+02:00

Ollaan pääasiassa nyt lenkkeilty erilaisissa paikoissa ja eri kavereiden kanssa. Kamera on kulkenut ahkerasti mukana kun usein on paistanut aurinko ja ennen kaikkea lämpötila on pysynyt nollan tuntumassa. Yhtenä päivänä Krista oli saksanpaimenkoira Sakun kanssa käymässä meillä ja Tuike ja Saku riekkuivat kumpikin vähän omia juttujaan. Pari päivää sen jälkeen lähdettiin kavereiden kanssa rämpimään Vaatunkilammelle, tuli hieman raskas reissu. Polku oli hieman kapea ja vähän väliä humppas umpihankeen, mutta olipahan sitäkin hauskempaa. Lauantaina ja sunnuntaina lenkkeiltiin Elinan ja koirien kanssa jäällä ja tänään koirat vielä riehuivat aamulla pihalla. Parhaat kuvat tuli kyllä laskiassunnuntailta kun aurinko paistoi niin hienosti. Lisäksi tänään kävin koirien kanssa pitkästä aikaa juoksemassa.

Tokoakin ollaan jonkin verran treenailtu. Ruutu on alkanut vammaamaan. Tuike ei enää eti virittely sanalla ruutua katsellaan, joten ei sitten osaa juosta ruutuun, jos ei ole nähnyt kun rakennan sen. Ollaan nyt sitten alettu treenailemaan tuota. Muuten ollaan tehty vähän kaikenlaista liikkuroituna.

Agilityä ollaan sitten treenailtu vähän enemmän. Normi treenien lisäksi käytiin lauantaina Rauno Virran agikoulutuksessa. Oli kyllä todella antoisa koulutus. Kun vielä muistaisi kaiken sitten muissakin treeneissä. Tuli niin paljon itselle uutta asiaa, huomaa kyllä miten sitä on vielä niin kokematon ja osaamaton oikeasti agilityn parissa. Enkä edelleenkää osaa kirjottaa mitään fiksua nuista treeneistä, itelle yritin jotain saada paperille, jos edes muistais sen avulla sitten vähän.

Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn

2011-02-26T15:05:00.000+02:00

Tätä päivää olen odottanut hieman ristiriitaisin tuntein. Päätin edellisen kokeen jälkeen, että jos tämä koe menee koiran asenteen kannalta samanlaiseksi niin luovutetaan tokon suhteen. Lisäksi sain stressata ajomatkoja, lähdin itse ajamaan pidempää matkaa ekaa kertaa kolaroinnin jälkeen ja tällä kertaa vielä aivan yksi. Näiden takia olin eilen illalla jo valmis luovuttamaan, mutta onneksi en luovuttanut. Aamulla siis auton nokka vain kohti Pelloa.

Tällä kertaa käytin Tuiken pienellä kävellyllä, jonka jälkeen jätin Tuiken autoon häkkiin ja hain vasta jonkun aikaa ennen kokeen alkua halliin sisälle. Tuikella oli heti halliin tultaessa aivan erilainen asenne kuin Kemijärvellä. Tuike oli ensimmäisenä ja ihan hyvillä fiiliksillä kehään. Paikallaolot oli ensimmäisenä ja yksilöliikkeet oli ruudusta poikki kahdessa osassa.Tuomari oli Heli Kelhälä.

Paikkaistuminen: 0 - Noin puolessa välissä oli valunut maahan.
Paikkamakuu: 8 - Muuten todella hyvä, mutta nousi taas viereisen käskyllä ylös.
Seuraaminen: 9 - Todella kivanoloista, hitaassa yksi peruasento oli vähän hidas ja juoksussa pikkusen liian väljää. Asenne oli nyt kohdallaan ja kontakti pysyi lähen koko ajan, hitaassa taisi pari kertaa vilkaista katsomoon.
Zeta: 6½ - Tehtiin s-i-m järkässä. Tuike seisoi istumisen ja lopun perusasento oli huono. Sanoin vähän eritavalla istu käskyn kuin normaalisti, ehkä johtui siitä tai sitten teki vain samalla tavalla kuin viimekokeessa kuuntelematta tarkkaan käskyjä.
Luoksetulo: 8½ - Kaikki pätkät tuli laukalla, seisominen venyi ihan vähän, mutta maahanmeno oli upea. Jättäessä oli haistellu.
Ruutu: 0 - Merkille toisella käskyllä, meni laukalla. (: Ei ilmeisesti bongannu ruutua, juoksi vähän matkaa sinnepäin ja pysähtyi. Uudella käskyllä juoksi taas vähän matkaa melkein ruudun suuntaan ja pysähtyi taas. Annoin sitten olla ja kutsuin pois.
Ohjattu: 0 - Oikea tuli arvonnassa. Katseli liikkeenohjaaja kun annoin merkki-käskyn. Meinas lähteä vasemmalle kapulalle, joten lisäkäsky merkille. Lähti hakemaan vasentakapulaa, pysätin ja annoin uuden käskyn, jolla juoksi keskimmäiselle kapulalle ja otti sen suuhun. Käskin irrottaa ja hakea oikean ja lopultahan se sen hakikin. (:
Metallihyppynouto: 0 - Heitin tosi huonosti. Lensi vasemmalle sivuun ja melko lähelle hyppyä. Tuike ei hypänny paluu hyppyä sitten ollenkaan. Ei olla muisttettu treenata näitä nyt ollenkaan, joten ei ihme.
Tunnari: 8½ - Meni laukalla kapuloille ja pelkäsin jo, että olisi liian korkeassa vireessä. Haisteli melko pitkään, lopulta käytti suuta oman kapulan ympärillä, muttei nostanut, jatkoi haistelua. Meinasi nostaa väärän, muttei nostanut, palasi omalle ja toi sen. (:
Kaukot: 8 - Muuten aivan täydelliset, mutta yksi lisäkäsky. Minusta tuntui, että Tuike oli kyllä kuulolla kun annoin käskyä, mutta ei silti reagoinut siihen.

Yhteensä 154p. eikä tulosta. Mutta mikä tärkeintä, asenne säilyi hyvänä läpi kokeen! Tuike kesti jopa nuo epäonnistumiset ja niistä seuranneet lisäkäskyruljanssit (esim. ohjatussa), ilman että asenne kärsi. Kemijärvellähän nuiden jälkeen Tuike ei vastaanottanut enään mitään. Oli kyllä ihan voittajaolo kokeen jälkeen, vaikka periaatteessa koe menikin huonosti.

Olen nyt miettinyt mitä ite tein erilailla tässä kokeessa verrattuna Kemijärven kokeeseen. Tällä kertaa kehuin koiraa joka liikkeen jälkeen, vaikka liike olisikin mennyt huonosti. Muuta en ainakaan itse tiedä mitä tein eritavalla kuin viimeksi. Tuolla hallissakaan ei olla ikinä ennen käyty, että ei voinut johtua siitäkään. Ehkä viime kokeen koomailut johtuivatkin vain uusista koerutiineista, jotka nyt olivat sitten tuttuja jo koiralle. Kokeiden välissä olen treenannut nuita koetilanteina jonkin verran. Harmittaa kun tätä koetta en saanut videolle, olisi ollut mielenkiintoista katsoa videostakin teinkö itse jotain niin eritavalla nyt. Tai sitten Tuikella oli viimeksi vain huonompi päivä kuin tänään. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa treenejä, enemmän kokeenomaisia jotta saisi liikkeisiin suoritusvarmuutta myös kokeessa.

Hei me heilutaan taas

2011-02-24T22:28:00.000+02:00

Tänään taas lenkkeiltiin auringonpaisteessa ja pitkästä aikaa sain Pyrristäkin ihan kivoja kuvia. Tuikelle oli lenkillä mukana frisbee, jota aina välillä nakkelin sille ja Pyrrille heittelin pihalla vielä vähän palloa. Tuike leikki taas pientä sarjakuvaolentoa ja älkää kysykö mitä se tekee tuossa yhdessä kuvassa. Voin sanoa, etten tiedä. Pihakuvissa on taas vähän fuskattu, sillä Pyrri oli oikeasti koko ajan 10 metrin liinassa. Galleriassa on lisää kuvia, jonne linkki löytyy tuosta sivusta.

Eilen treenattiin iltaruualla Tuiken kanssa ohjatunsuuntia sisällä kosketusalustoilla. Pari kertaa lähti väärin, mutta aika hyvin se teki. Välillä meni vähän sähläämiseksi, kun oli sen verran neiti innoissaan. Vaihdeltiin monta kertaa paikkaa, jossa tehtiin. Tänään päivällä sitten treenailin Pyrrin kanssa. Sen seuraamisesta on tullut vähän väljää ja yhden liikkeestä seisomisen se istui. Liikkeestä istumista ei edes Pyrrin kanssa ole koskaan tehty (ainakaan muistaakseni), että tiedä sitten mistä tuonkin keksi.

Koirien hellyyshetki
Tänään oli illalla sitten toko- ja agitreenit. Tokotreeneissä ei tehty paljon mitään, vähän perusasentoja, seuraamista ja jäävät kerran. Tuike teki erittäin kivasti. Agitreenitkin jäi meidän osalta yhteen rataan. Tuike kompuroi puomilla ja tippui/hyppäsi alas. Jatkettiin rata loppuun ja radan lopussa Tuike rupesi ontumaan vasenta etujalkaansa. Loppuradalla Tuike myös ei hakenut esteitä normaaliin tapaansa, joten taisa tuossa puomilla loukata tuon jalkansa. Lihas ilmeisesti venähti tai vastaavaa. Lopetti ontumisenkin kun käytiin vähän kävelemässä.

Nyt mennään eikä meinata

2011-02-20T17:09:00.002+02:00

Eilen oli pakkasta enään noin -16 astetta joten läksittiin pitkälle mettälenkille koirien ja kameran kera. Minä ja Tuike käveltiin noin 2 ja puol tuntia, kun Pyrri karkasi jossain välissä lenkkiä minun kuvatessa Tuikea ja löytyi lenkin jälkeen kotiovelta odottelemasta. Sille oli tainnut tulla nälkä. :D Oli kyllä aivan upea ilma lenkkeillä.

Tänään sitten suunnattiin mätsäriin. Molemmat koirat pääsivät mukaan. Tuiken kanssa kävin senior handlerissa ja Pyrri pääsi sekarotuisiin. Tuike käyttäytyi aivan ylisosiaalisesti Tuikeksi mätsärissä. Se on viime vuoden aikana sosiaalistunut valtavasti ja se on varmasti kavereideni uusien pentujen ansiota, jotka ovat rakastaneet Tuike valtavasti (vaikka Tuike ei aina niitä olekkaan rakastanut). Nykyään Tuike sietää vaikka nämä pennut hyppivät sen niskassa, joka ei olisi vielä vuosi sitten kyllä tullut kuuloonkaan. No SH oli ensin ja Tuike esiintyi todella nätisti. Kun alettiin vaihtaa koiria Tuike yritti leikkiä minulle vaihdossa tulleen siperianhuskin kanssa. Vaihdossa saamani husky esiintyi todella kivasti ja voitin senior handlerin.

Tuike ei tykkää kuvaamisesta :D
Sitten kestikin aika kauan ennen kuin alkoi sekarotuiset, kävin välillä molempien kanssa ulkona ja sitten hengailin Pyrrin kanssa. Testattiin nyt sitten sitä että naksuttelin aina kun Pyr kattoi muita koiria ja ei murissut. Tuntuu ihan pätevältä. Pyrri käyttäytyikin nyt tosi mukavasti kehän ulkopuolella. Kehässä sitten kaverin koiran tuli meidän perässä jota Pyrri inhoaa. Pyrri seisoi koko ajan korvat luimussa ja oli sitä mieltä että se aikoo hyökätä hänen päälleen, vaikkei se koira mitään Pyrrille sanonut tai kiinnittänyt huomiota. Pyrrin täytyi sitten varmuuden vuoksi murista vähän väliä kaverini koiralle. Huoh. Aina ennen Pyr on ollut kehässä ihan intopinkeenä, mutta ei nyt. Ei sitten sijoituttu ollenkaan, enkä kyllä ihmettele ollenkaan.

Täytyy kyllä sanoa, että yhden koiran kanssa mätsärissä on vain niin paljon mukavampaa. Nyt kyllä nuo käyttäytyivät ihan hyvin, mutta kun Pyr on mukana niin ei niin pysty juttelemaan muiden kanssa. Pyrri nimittäin inhoaa kavereideni koiria enemmän kuin muita. Lisäksi ahtaassa hallissa on enemmän tilaakin yhden koiran kanssa liikkuessa. Joten hallimätsäreihin ei enään kahden koiran kanssa ja ehkä se yksi koira ei tule olemaan Pyrri. Kavereiden kanssa juttele on kuitenkin sen verran mukavaa mätsäreissä.

Ei täs mitään ihan normipäivä

2011-02-14T22:12:00.002+02:00

Käytiin viimeviikolla Saran ja Hukan kanssa hallilla treenimässä. Otettiin liikkuroituina ja vähän kokeenomaisina liikkeitä. Tuike teki periaatteessa melko huonosti. Aluksi se oli vähän paineistunut, mutta palkkasin sitä hyvistä, jolloin rentoutui pikku hiljaa. En enään muista tarkkaan mitä tehtiin, mutta ainakin merkkiä yksittäin, sitten ohjattua ja seuraamista.

Kuva on kyllä viimevuodelta, mutta mikä ois muuttunut? (c) Emilia
Tänään kävin sitten yksin hallilla treenaamassa. Päätin kokeilla sekoittaa tokoon vähän agilityä, sillä eihän tällä tavalla enään mitään voisi menettääkään. Lisäksi liikkuroin itse itseäni, mikä tuntuu todella tyhmältä, mutta jos saisi sitä rutiinia Tuikelle. Agilityähän Tuike rakastaa yli kaiken. Jos tällä saisi vähän intoa vielä lisättyä treeneihin ja sitä myötä kisoihinkin. Tehtiin ensimmäiseksi merkkiä niin että menessä Tuiken piti (eli se sai) hypätä yhden agihypyn yli. Pari ensimmäistä toistoa teki muuten hyvin, mutta meinasi pysähtyä automaattisesti merkille (tarkoitus oli siis, että Tuike kiertää merkin). Mutta ainakin teki paljon paremmalla vietillä ja nopeammin, kuin yleensä. Seuraavalla parilla toistolla Tuike taisi jo käydä ylikierroksilla, sillä jäi vain pyörimään hypyn toisella puolella eikä enään kuunnellut. Pietettiin pieni tauko, jonka jälkeen Tuike teki todella hienosti.

Ruudun Tuike on yleensäkin tehnyt melko vauhdikkaasti, mutta silti halusin tehdä yhden toiston niin, että hyppy olisi matkalla ruutuun juostessa. Ehkä juoksi vähän nopeampaa ruutuun ja paremmalla vietillä kuin normaalisti, mutta tässä ei kyllä ollut oikeastaan kummoista eroa. Sitten laittelin halliin putken ja kepit ja vein hypyn ja ruudun poies. Tehtiin muutama kohtuu pitkä seuraamiskaavio ja pari ihan lyhyttä, joista palkaksi pääsi kepeille tai putkeen. Tehtiin sitten ihan normaalisti zetaa niin että palkkasin jokaisen asennon jälkeen ja järjestyksessä m-s-i. Hyvin teki.

Lopuksi vielä treenailtiin kontakteja ja keppikulmia. Kontakteissa ei mitään uutta, mutta keppikulmat sentään rupes sujumaan ihan eritavalla kuin ennen. Ehkä viimeksi kesällä päästy treenaamaan näitä kunnolla, kun ei ohjatuissa viitsi jäädä jankkaamalla jankkaamaan vain yhtä estettä. Kyllä helpottaa elämää tuo ajokortti ja auto jota saa porukoilta lainata aina välillä.

Kato mua!

2011-02-08T22:20:00.000+02:00

Koirakuvahaaste blogin toinen haaste on nimeltään "Kato mua". Kuvassa Tuiken tapa kertoa milloin on oikea aika lähteä nukkumaan. Jostain syystä Tuike ei halua/pysty nukkumaan yöuniaan muualla kuin minun huoneessani, joka sijaitsee yläkerrassa. Niimpä kun kello tulee tarpeeksi Tuike kertoo asiasta lähtemällä kipuamaan portaita ylöspäin aina tuohon mutkaan asti ja jos en tule perässä, asettuu Tuike makaamaan ja odottamaan minua tuohon kohtaan. Minusta Tuike on jotenkin liikuttava tehdessään noin, ja tämä mulla tuli ensimmäisenä oikeastaan mieleen kun haasteesta luin.

Mä joka päivä töitä teen

2011-02-05T16:50:00.001+02:00

Käytiin Kemijärvellä tokokoissa. Ei mikään mieltä ylentävä päivä. Kisapaikalla ennen kokeen alkua Tuike oli vielä ihan normaali, mutta kun mentiin kehään ni sitten se ei enään vastaanottanutkaan mitään. Se vain koomaili. Yleensä kun liike on alkanut se on skarpannut, mutta nyt ei. En tiedä johtuiko tämä nyt uusista rutiineistä, jotka tuli kokeisiin noiden uusien EVL-sääntöjen takia vai mistä. Mutta en muista ollenkaan milloin Tuike olisi ollut nuin koomanen, edes kokeessa. Laitan tähän nyt nämä liikkeet siinä järjestyksessä kuin kokeessa tehtiin ja väli tarkottaa taukoa liikkeiden välissä.

Paikka istuminen: 0 - Heti kun jätin alkoi haistella ja nousi. Tätä se ei ole ikinä ennen tehnyt, aina jos se on jotain väärin tässä liikkeessä tehnyt ni on valahtanut maahan ni nyt tyyppi sitten nousee.
Paikkamakuu: 8 - Kaksoiskäskyllä maahan. Makasi hyvin, mutta lopussa kyllä nousi jo viereisen kisaajan käskystä ylös. Tuomari ei huomannut kai? Ei ainakaan sanonut mitään.

Ruutu: 0 - Merkille mennessä lähti juoksemaan ruutua kohti. Pysäytin ja Tuike jäi haistelemaan, sanoin sen nimen ja uuden käskyn ja se lopulta meni merkille. Lähetin ruutuun, mutta ei se oikein päätynyt sinne sisälle, enkä jaksanut yrittää ohjata sitä, koska ei se olis kuitenkaan kuunnellut mitään, joten kutsuin pois. Tosin ruutu oli punasella pohjalla ja punasilla merkeillä, joten saattoi johtua siitä ettei bongannut täysin ruutua.
Luoksetulo: 5 - Kaksoiskäskyllä maahan ja kaksoiskäsky ensimmäiseen luoksetulokäskyyn. Muuten ok. Vauhti vain hidastui pätkä pätkältä.
Metallihyppynouto: 10 - Ihan ok, tosin aika hidas palautus.
Kaukokäskyt: 8 - Muuten ihan kivat, mutta viimisen maahan-käskyn aikaan kuuli juuri jonkin äänen, joten meni vasta toisella käskyllä maahan.

Seuraaminen: 7 - Yksi perusasento jäi tekemättä ja mie tein vahingossa askeleet oikealle vasempaan. Juoksussa seurasi tosi kaukana ja annoi kyllä muutamia lisäkäskyjä, mutta tuomari ei tannut kuulla/huomata? Askeleissa taaksepäin jäi istumaan paikalleen ja kun pysähdyin niin vasta silloin tuli sivulle. Ihme koira tuo on.
Z aka idioottirinki: 7 - Oli järkässä istu-seiso-maahan. Seiso ensimmäisen istumisen ja loppu meni hyvin.
Ohjattunouto: 0 - Vasen tuli arvonnassa. Taaskaan ei mennyt merkille kuin toisella käskyllä. Vasen-käskyllä lähti etuviistoon(!) juoksemaan. Samaan kohtaan, jonne oli menossa kun merkille lähdettiin. Ei hyvä ollenkaan.
Tunnari: 0 - Tämän kanssa onkin ollut nyt niin paljon ongelmia ettei ihmekkään. Toi väärän.

Yhteensä siis 140p. ja ei tulosta ollenkaan. Aika masentavaa. Kaverin isä kuvasi Tuiken suorituksenkin, joten video on luvassa kunhan sen saan käsiini. (: Jos Pellossa menee yhtä huonosti niin sitten se on ihan oikeasti meidän kisauran loppu. Mutta kokeillaan nyt treenata enemmän kisanomaisia ennen Pelloa, jos se auttausi tuohon koomailuun. Syksyllä Tuikella oli jo niin kivaa kokeessa, mutta nyt sitten taas tätä koomailua...

Lisäys, video kisoista!

Neulan silmä vasempaan ja sataa oikeaan

2011-02-03T22:51:00.000+02:00

Ollaan nyt treenattu ahkeraan, joten tulee kirjotettuakin ahkeraan. Sain myös vihdoin tehtyä uuden ulkoasun tänne. Eilenkin käytiin Nivavaarassa treenaamassa, tällä kertaa tosin Elinan kanssa. Tuike treenasi lähinnä vain tunnaria, joka kusee taas niin paljon että olen ihan hukassa. Tuike lämii vääriä ihan hulluna. Rasittavaa, kun kiellän sitä tuntuu, että se lämii vain entistä enemmän vääriä. Oisko ollu neljäs tunnari mikä lopulta onnistui lämimättä vääriä. Lisäksi tein muistaakseni ainakin seuraamista ja liikkeestä seisomista, joissa ei mitään suurempia ongelmia ainakaan ollut.

Tänään tein kotona pihalla lisää tunnari ja edelleen Tuike vain lämi vääriä. Nyt saatiin onnistunut varmaan vasta 5 yrityksellä. Tuskastuttavaa. Voisin taas kokeilla namupalaa oikean kapulan päällä. Jos saatais tunnaria edes sen verta kuntoo, että toimisi ylihuomenna kokeessa. Jos koe ei olisi tulossa unohtasin koko tunnarin pariksi viikoksi, se on ennenkin auttanut, ainakin jonkun verran.

Illalla oli sitten "ohjatut" toko ja agi treenit. Tosin agitreeneissä ei ollut ohjaajaa sitten ollenkaan. Tokoissa tehtiin kaikkea kivaa. Tehtiin vauhtiluoksetuloja tolppien kierroilla ja niistä muutaman kerran pysäytyksiäkin. Pysähtyi nyt hyvin. Maahanmenoa yritti kerran possuilla, mutta kaikki muut hyvin. Kaukoja tein pari kertaa ihan muutamalla vaihdolla. Kerran teki vähän vajaan istumisen, mutta muuten teki hyviä vaihtoja. Tehtiin myös metallinoutoa, ekalla kerralla toi ravilla, en palkannut kuin kehuilla ja toisella toi laukalla! Kerrankin se ei masentunut vaikkei oikeaa palkkaa saanutkaan hitaasta suorituksesta, jes! Loppuun vielä pienen tauon jälkeen liikkeestä seisomista ja yksi liikkeestä istuminen. Ne sujui nyt todella hyvin.

Agilityssä meni sillee ihan kivasti. Onneksi ei ole kisoja tulossa, tuntuu että nyt kun ollut taas näitä kertoja ettei ole ohjaajaa on tuo oma ohjaaminen ihan levähtänyt käsiin. Mutta jotain hyvää oikeastikkin oli treeneissä, saatiin vähän nopeutettua Tuiken An alastulo kontaktia. Takaisin tulo matkalla taas hieman sattui ja tapahtui kun ajoin melkein penkkaan. Että olen taitava. Itse asiassa olisin mennyt penkkaan ellei kohdalla olisi juuri sattunut olemaan bussipysäkki. Eipä siitä enempää kuin, että menetin vain auton hallinasta...

Viimeisiä viedään

2011-02-01T19:50:00.000+02:00

Lukion viimeinen normaalikoulupäivä on jo ohi ja viimeinen koeviikko lähtenyt käyntii. Ainakin jos pääsen kaikki kurssit läpi. Lisäksi Kemijärven tokokoe lähestyy kovaa vauhtia. Koeviikko on siitä mukavaa aikaa, että jää aikaa treenata myös valosalla kun koulusta pääsee pois jo ennen 12. Tänään mentiinkin treenaaman Emilian kanssa tokoa Nivavaaraan ja vieläpä aurinkokin halusi paistaa. Emilia kuvaili vähän myös meidän tokottelua. Tuike oli ensin autossa (sain auton koko päiväksi käyttööni, aika luksusta), kun kuvasin Emilian koiria.

Ylempänä juoksemassa ruutuun ja alempana palkkausta tai sitten balettitanssia.
Tein aluksi vähän seuraamista, jonka totesin olevan melko hyvää. Täyskäännöksiä pitäisi vielä vähän treenata enemmän niin sitten olisi aika hyvin kasassa tuokin liike. Sitten ruutua ilman merkkiä, koska ei ollut kuin neljä merkkiä. Hyvin sujui ja ennen kaikkea vauhdilla. Tein erikseen myös yhden loppuosan ja senkin Tuike juoksi lujaa ja osasi kerrankin tulla jopa heti oikealle puolelle seuraamaankin.

Sen jälkeen kokeiltiin pitkästä aikaa ohjattuanoutoa. Sen Tuike muisti hyvin. Molemmat puolet sujuivat ongelmitta. Tosin merkille meno olisi saanut olla parempi, mutta pääasia, että laukkasi merkille. Tein myös yhden oikein lyhyen paikkaistumisen sekä pari liikkeestä seisomista. Hyvin sujui molemmat. Liikkeestä seisomisessa kokeilin palkata eteen ja eipä yrittänyt kertaakaan liikuttaa jalkojaan kun kävelin sen taakse. Jätte bra! Kaiken kaikkiaan aika hyvä treeni. Lisäksi illalla värkkäsin vielä uusia tunnarikapuloita. Huomenna sitten tehdäänkin tunnaria Tuiken kanssa.

Innokkaat matkustajat, jotka eivät pelänneet lähteä kyytiini. Toinen näistä ei ikivä kyllä vain päässyt matkaani, vaikka kovasti yritti.

Koulutusta kuulemassa

2011-01-30T19:03:00.001+02:00

Pääsin kuin pääsinkin kuunteluoppilaaksi Jenni Ojalan tokokoulutukseen. Kun minun liikkuminen on nyt vähän hankalaa viikonloppuisin kun romutin toisen automme lunastuskuntoon. Olin tosin vain puolet ajasta kuuntelemassa, koska a) ulkona paistoi aurinko ja halusin kerrankin päästä lenkkeilemään ja kuvaamaan valoisaan ja b) auto piti kuitenkin palauttaa, vaikka vähän pidempään olisin saanut olla, mutten kuitenkaan loppuun asti.

Sainkin paljon kivoja ideoita miten jatkaa Tuiken kanssa treenaamista. Kyllä kannatti mennä kuuntelemaan. Olisi ehkä kannattanut jäädä loppuunkin asti. Mutta parempi vähän kuin ei mitään. Ideaa sain ainakin seuraamiseen ja idioottirinkiin (vai mikä z lie onkaan nykyään). Mutta tässä nyt meidänkin tämän vuoden ensimmäiset aurinkoiset kuvat. Ehkä saisin itseni kohta niskasta kiinni vähän ja treenattaisiin vielä jotain ennen koetta.

Aivosolu ylikuumenemassa

2011-01-29T12:07:00.000+02:00

Kuukauden koirakuvahaasteen ensimmäisenä haasteena aivosolu ylikuumenemassa ja mehän vastattiin haasteeseen.

Tuike tunnaria tekemässä, joka ei edes onnistunut tuolloin kun kuvaa otettiin. Lämi taas vääriä. Tämä on ehdottomasti vaikein liike meille. Toisella toistolla saatiin sentään onnistunutkin. (:

Lisäkuvana meidän eteentulo, joka toimii nykyään jo todella hyvin. Ei enään liiemmin tule vinoon tai jää liian kauas. Kuvassa Tuike on ehkä aavistuksen vinossa, mutta tuo on minulle jo tarpeeksi, koska tätä tarvitaan pelkästään pk-puolella. Siellä meillä ei kuitenkaan ole mitään loistotulevaisuutta edessä.

Vähän jännempi kisareissu

2011-01-23T18:40:00.000+02:00

Eilen ei kyllä mennyt mikään niin kuin piti. Lähdin ekaa kertaa ite ajamalla kisoihin ja meno matka menikin oikein hyvin ja kerettiin tosi kivasti kisapaikallekkin. Hallikin tuntui hyvin lämpimältä kun muisteli kaamosrallin aikaisia pakkasia.

Ensimmäisellä radalla hyllytettiin Tuiken kanssa jo kolmannella esteellä, jonka Tuike hyppäs väärään suuntaan, oma ohjaus oli vaan liian myöhässä. Tsemppasin itteni loppuradalle ja se menikin hienosti. Tuike otti kontaktit tosi hyvin ja kepitkin sujui ongelmitta. Tosin yhden putken suuta se ei löytänyt vaan mennä juoksi putken viertä. :D

Toinen rata meni tosi kivasti kunnes minä en kerennytkään ohjaamaan niinku olin ajatellut. No tein sitten ihan ääliövirheen ja hyllyksi meni. Tällä radalla se nolla oli oikeasti niin lähellä jo. Mutta, jäipä kuitenkin hyvä maku suuhun radasta lopun mokastani huolimatta.

Viimeinen rata sitten, huoh. Unohdin radan toisen esteen jälkeen -> hylly ja armotonta säätämistä ja värkkäämistä koko rata. No aina ei voi onnistua. Ihan kuin kolmessa hyllyssä ei olisi ollut tarpeeksi niin kotimatkakin "hieman" venähti. Onnistuin ajamaan toisen auton perään aika kovalla vauhdilla. Meijän pikkutoyota hieman kärsi, toinen etulamppu vilkkuineen ja puskureineen hajosi säpäleiksi. Lisäksi jotkin nesteet valuivat pihalle. Onneksi ei käynyt kuitenkaan ihmisille tai koirille mittää. Mutta käytiin silti tutustumassa Kemin terveyskeskukseen ja koiratkin saivat ambulanssikyydin. Lopulta pääsivät sisälle myös terveyskeskukseen, mukavaa väkeä oli siellä töissä. (: Saa nyt nähdä pääseekö meidän toyota autojentaivaisiin vai viittitäänkö ruveta enään korjaamaan kun on sen verta vanha auto. Että tämmöstä tällä kertaa.

Tylsinä talvi-iltoina voi vaikka...

2011-01-18T22:15:00.000+02:00

Opetella uusia temppuja:

Mulla on tapana opettaa Tuikelle uusia temppuja toko pilkunviilauksen vastapainoksi, sekä ihan omaksi iloksi. Jotenkin tuollaisia on hauskempi opettaa, kun ei tarvi miettiä tekeekö saman myös koetilanteessa tai onko tekniikka aina oikea vai vain vähän sinne päin. :D Olin vähän ihmeissäni kun Tuike oppi tämän parilla toistolla. Tai häkkiinhän se osasi jo valmiiksi mennä, mutta että samalla käskyllä menee nyt ovikin kiinni. On se välillä aika päteväkin.

Tokottelua ja liitelyä

2011-01-13T22:39:00.004+02:00

Pari päivää sitten treenattiin tunnaria, kun vihdoin sain tunnarikapuloita lainaan. Omat olen onnistunut kadottamaan jonnekkin. Kahdella ensimmäisellä kerran Tuike lämi vääriä ja toisella kerralla toikin väärän. Pidettiin luova tauko ja mie keittelin kuolaset kapulat. Tämän jälkeen palkkasin pari kertaa vain siitä kun sattui haistelemaan oikeaa kapulaa. Sen jälkeen Tuikkis malttokin haistella kapulat läpi lämimättä ja saatiin se onnistunut tunnari. (: Pari päivää sitten vähän videoitiin Tuiken seuraamista. Se alkaa vihdoin näyttää ihan kivalta.

Tänään päästiin pitkästä aikaa ohjattuihin treeneihin, ekaa kertaa uuteen isompaan halliin. Oli se vain mukava kun tilaa oli hieman enemmän. Ensin meillä oli tokotreenit. Tehtiin ensin metallinoutoa, joka ei tuottanut ihme kyllä yhtään ongelmia. Otti heti suuhun ja toi suht vauhdikkaasti. Tehtiin myös pari pelkkää palautusta, jolloin tuli suht nopealla laukalla, hyvällä nopeudella siis. (: Seuraamista treenattiin myös vähän, sekä otettiin pari vauhtiluoksetuloa. Lisäksi treenailin liikkeestä jäämisiä kahden koiran kera. Kaverin porkkis pääsi tekemään nämä Tuiken kanssa yhtäaikaa. Tuike seurasi oikealla ja porkkis vasemmalla puolella. Nämä onnistu molemmilta koirilta erittäin hyvin. Loppuun vielä otettiin paikkamakuu, jossa ei mitään huomautettavaa.

Tokojen jälkeen agireeneissä ei mennyt ihan yhtä sujuvasti. Oma ohjaus oli vähän hukassa tauon jälkeen. Mutta mainittavaa oli, ettei Tuike possuillut lähdöissä eikä kontakteilla kertaakaan! Toivottavasti tämä nyt lähtee sujumaan tästä ennen kisoja. (: Tuli nyt sitten täysin kuvaton viesti, koska mulla ei ole mitään uusia kuvia turrikoista :D

Hieman on hiljaista ollut

2011-01-02T16:02:00.003+02:00

Eipä ole paljoa loman aikana tullut tänne kirjoiteltua, mutta eipä kyllä oikeastaan mitään merkittävää olekkaan tapahtunut. Tuiken kannuksen hiertämä haava tulehtu ja saatiin siihen antibiotiit, jotka syötiin ja haavakin parani. Sen jälkeen Tuikekin pääsi sitten taas riehumaankin lenkeillä ja elämä normalisoitui.

Kaikki se vähän valoisa aika on kuitenkin aina karannut johonkin, lenkkeillessä kuvatessa ja osaksi nukkuessakin. Treenailut on sen takia jäänyt hieman vähiin. Lisäksi treenimotivaatiota hieman laski kun tammikuun tokokoe oli jo täynnä. Olemme 7. varasijalla vasta. Taitaa olla aika toivotonta päästä kokeeseen. Lisäksi ohjatut treenit jäivät ensin tassuvammailun takia väiin, sitten tuli joulutauko ja nyt hallinmuutto tauko. :D Pikkujuttuja ollaan sisällä kuitenkin aina välillä tehty. Lähinnä perusasentoa ja kaukokäskyjä. Perusasento ja seuraaminen alkaakin olla aika hienoja.

Tänään kerkesin pitkästä pitkästä aikaa valosaan aikaan pihalle treenaamaan. Tehtiin ohjattua noutoa. Tuikella oli hauskaa ja tekniikkakaan ei ollut unohtunut. Tehtiin siis upeat noudot vasemmalle ja oikealle, sekä pari merkkiä erikseen. Noudoista Tuike saikin ekstra palkat. Loppuun tehtiin vielä pari luoksetuloa läpijuoksuna ja hyvin ja lujaa Tuike tulikin. Eipä sitten viitsitty tehdä enempään kun Tuikella oli hauskaa ja halusin lopettaa vielä kun sillä oikeesti on hauskaa. (:

Hyvää Joulua!

2010-12-21T21:45:00.003+02:00

Ja Onnellista Uutta Vuotta!

Tassuvammailu jatkuu

2010-12-15T17:04:00.003+02:00

Tuiken tassu oli jo hyvin umpeutunut maanantaina kun tulin kotia ja eilen lenkillä se sitten aukes uudestaan. Lisäksi kannuskynsi on hiertänyt ikävän haavan siihen kohdalle ihoon. Toivottavasti tuo nyt kuitenkin paranee tuosta vielä ilman kummempia. Kävin ostamassa tänään sille hienoa sinistä sidettäkin tassuun.

Ollaan vähän treenailtu jotain tokotekniikka juttuja, jottei Tuike sekoaisi lopullisesti. Muuten ei olla tehty oikeastaan yhtään mitään. Mie ite kävin hienon reissun Helsingissä ja katselemassa Helsinki Winneriä ja Voittaja 2010 näyttelyitä. Niin ja tietysti kuvaamassa, kuvia tuli yli 800. Nyt pitäisi jaksaa käydä kaikki läpi ja muokata. Sunnuntaina mukaan tarttui koirille peti ja Tuikelle uusi hieno hihna. Myös paljon erilaisia koiranruokanäyte paketteja. Lisäksi sain eilen kavereilta hienon synttärilahjan, lemmikki kuvaus -kirjan. (:

Tavotteita ja tassuvamma

2010-12-09T19:29:00.000+02:00

Viime vuoden tavoitteet oli:
- Tokossa EVL1
- Agilityssä MAXI II:sta ainakin yksi nolla
- Haussa kisoihin
- Jäljen aloittaminen vihdoinkin oikeasti

Tokossa tavotteet täyttyivät aika täsmällisesti, yksi EVL1 saatiin. Agilityssä kyllä "hieman" tavoitteet ylittyivät, noustiin ensin kakkosiin ja 12 startin jälkeen kolmosiin ja kolmosistakin kertyi kolme nollaa. Haussakin lopulta uskaltauduttiin kisoihin, eikä nekään nyt nii mahottoman huonosti menny. (: Jälkeiltiinkin reilusti enemmän kuin ikinä, joten kaipa tuon viimeisenkin tavoitteen voi sanoa täyttyneen.

Sitten se vaikein osuus, mitä tavotteita olisi realistista asettaa ensi vuodelle.

Tuike

Tokossa TVA ja oikeesti liikkeet sellaseen kuntoo, että kehtais osallistua SM-kisoihin
Agilityssä SM-nollat kasaan ja ainakin yksi SERTi.
Haussa HK1
Näyttelykehiin ainakin yhteen näyttelyyn

Tuo haku. Ei me pystykkään vielä luovuttamaan tuon tottiksen kanssa. Kun se kuitenkin kotonakin menee yleensä esteistä yli. Treeniä vaan vieraissakin paikoissa niin eiköhän se siitä.

Pyrrin kanssa ei mitään muita tavotteita kuin elää mukavaa koiranelämää.

Eilen käytiin ihan normaalisti lenkillä ja loppulenkistä katoin että Tuike jäi jyrsimään tassuista lumipaakkuja, mutta kun pääsin kohdalle näky vaan hirveesti verta. Tuikella näky anturassa haava, eikä missään näkynyt mitään mihin se sen teloi, kun käveli sievästi tienlaitaa. En jääny sen kummemmin sitä pihalla tutkimaan vaan käveltiin kotia, eikä tuo haava näyttäny pahemmin haittaavan Tuiken kävelyä. Tuike sotki kivasti eteisen lattia vereen (onneksi on laattalattia eteisessä, oli helppo putsata). Kattelin sit tarkemmin haavaa ja putsasin sitä. Anturassa sellainen reilun sentin mittainen halkeama, joka ei siinä näyttänyt kovin syvältä, joten laitoin siihen vain siteen ja ajattelin, että kyllä se paranee.

Tänään aamulla tutkin lisää tuota ja se näytti melkein puolisenttiä syvältä viillolta ja vuotaa verta edelleen vähän. Tuike kulkee nyt side jalassa sitten koko ajan. Olis vaan sittenki pitänyt vaan mennä lekurille sen kanssa eilen. Toivon nyt vaan että se paranee itestää kuitenki. Kyllä se nyt jo vähän paremmalle näytti, mutta silti. Mie ite lähden vielä tänä iltana kohti Helsinkiä shoppailemaan ja katselemaan voittajanäyttelyä molempina päivinä. Tuike jää vanhempien hoidettavaksi, hieman kyl ahistaa jättää se nyt, mutta.

Hyytävän kylmää

2010-11-27T21:38:00.003+02:00

Monta päivää putkeen taas ollu noin -20-25 asteen pakkasia, hyrr. Tiistaina ja perjantaina kerkesin koirien kanssa valosaan aikaan lenkille kameran kanssa ja perjantaina tuli mukaan kaverikin omien koiriensa kanssa. Tuli kyllä kieltämättä ihania kuvia koirista.

Tänään sitten jäädyttiin agilitykisoissa kylmässä hallissa kun ulkona oli pakkasta noin -25 astetta. Ensimmäinen rata oli hirveetä pyöritystä ja Tuike pysy yllättävän hyvin hanskassa, radan loppuvaihella hetkeksi mulla herpaantu ohjaus ja hetihän Tuike sitten sinkos väärälle esteelle. Tosi hyvä fiilis jäi kuitenki radalta. (: Toinen rata sitten, hmm... Kolmannen esteen jälkeen unohdin radan ja sitten pyörin ympäri ettien seuraava estettä, kunnes se lopulta osu silmiin ja eiku koira mukaan ja jatkamaan. Ihme kyllä ettei Tui tossa välissä lähteny mihinkää väärälle hypylle. Tosin tuon jälkeen Tuikella meni selvästi joku turbo vaihe päälle. Se meni eikä meinannu ja aivan täysillä kontakteille turhia pysähtelemättä. Kontaktivirheitä tuli ja yks kieltokin tais tulla kunnes sitten viimeisen hypyn saan Tuiken hyppäämään väärin päin ja hylly. :D

Viimeinen rata oli sitten hyppyrata ja taas sellaista pyörittelyä, että. Yhdessä kohtaa unohdin (taas!) radan hetkeksi, mutta nyt vain hetkeksi ja sain korjattua vielä, mutta aikaa meni. Päädyimme lopulta ratavirheettömästi maaliin, mutta yliaikaa 0,65 s. Jäi kuitenkin sen verran hyvä fiilis radalta, ettei kyllä paljoa harmittanu. (: Kaikilta radoilta videot luvassa kunhan saan ne.

Liidellään vaan yli esteiden

2010-11-21T18:51:00.004+02:00

Voi hyvänen aika mitkä kisat. Aamulla aikaisin lähtö ja monta tuntia autossa istumista. Halli oli hirveän pieni, ei kai siinäkään ongelmaa olisi, ellei satu omistamaan koiraa joka ei kestä nähdä (ainakaan kovin läheltä) muiden suorituksia. Ensimmäisestä radasta ei tullut yhtään mitään, Tuike kävi ihan sairailla kierroksilla. Se ei kuunnellut yhtään mitä sille sano tai muutenkaan seurannu ohjausta. Mutta suurimmat kierrokset se juoksi radalla pois ja sen jälkeen sain siihen vähän kontaktiakin radan ulkopuolellakin.

Radan rakennuksen aikaan pikku bc otti rennosti, © Kirsi Päykkönen
Toinen rata oli ihan ok koiran osalta, mutta teki melkein lentokeinun ja ajattelin, että virhe siitä tuli, mutta eipä tullutkaan. Tyypilliseen tapaan en ohjannu loppuun asti kunnolla sitten ja 10. Mutta eipä voi mitään. Viimeinen rata meni keppipelleilyksi. Tuike lähti kaks kertaa liian aikasin kepeiltä pois ja kusin vielä kerran kepeille lähetyksenkin. Hyllyksihän se rata meni. Ei kyllä kovin hääppönen ollut menestys. Toivottavasti ens viikolla paremmin. (:

Kuva tunnissa

2010-11-20T23:19:00.004+02:00

Erään foorumin haaste kuvata yhden päivän ajalta joka tunti kuva siitä mitä on silloin tekemässä.

Pyrri herätti minut 6 aamulla, kun se oli poikkeuksellisesti mulla yön nukkumassa kainalossani. Vein sen silloin ulos ja painuin takaisin nukkumaan. Siitä ei valitettvasti kuvaa, kun olin hieman uninen.

klo 9 Heräsin yhdeksän aikaan lauantaina, aika harvinaista. Jäin kyllä sänkyyn makoilemaan ja lukemaan Aku Ankkaa, koska en vain jaksanut nousta vielä ylös. Kuva laatua kännykkä, kun oli ainoa tarpeeksi lähellä oleva esine, jolla sai kuvan otettua.

klo 10 Nousin ylös ja käytin tuon otuksen pihalla ja hain Pyrrin takaisin sisälle ja tein omat aamutoimeni.

klo 11 Askartelin äitille lampaita, siinä on kuvassa lampaan luuranko ja pää. Näyttää kyllä ihan koiralta tuossa vaiheessa.

klo 12 Oma naama kuntoon ja ruokaa nasuun. Sitten eikun kohti kaupunkia.

klo 13 Kaupungilla, kuvassa Rovaniemen hienot petoniporot, ei porsaat.

klo 14 Cittariin ostoksille, pakkasta -10, kuten huomata saattaa. Sen jälkeen kohti kotia.

klo 15 Ompelin Tuikelle uutta kaulapantaa, juuri ostamistani tarvikkeista.

klo 16 Omepelen edelleen kaulapantaa, välissä olen kyllä tehnyt muutakin. :D

klo 17 Vähän kuntosalitreeniä kotoa löytyvällä kuntosalilaitteella, jonka jälkeen lenkille koirien kanssa.

klo 18 Tulin just lenkiltä ja Pyrri saa vähän ruokaa ja odottaa lupaa saada syödä.

klo 19 Datailua tietokoneella ja pitsaa, itsetehtyä sellaista. (:

klo 20 Saunan jälkeen limsaa ja jäätelöä. Valitettavasti jäätelö ei päässyt kuvaan. Terveelliset elämän tavat.

klo 21 Lisää datailua tietokoneella.

klo 22 Vuorossa Tuiken kyniminen. Kuvasta Tuike karkas, mutta karvat jäi.

klo 23 & 24 Vähän vielä lisää datailua, ettei se jäisi liian vähälle vain.

Taisi tulla se talvikin

2010-11-12T22:19:00.002+02:00

Mie en ole saanut oikein mitään aikaiseksi, ollaan viime viikkojen ajan treenailtu vain ohjatuissa kerran viikossa, agit ja tokot samana päivänä. Seuraamista ollaan hiottu, se on kamala nykyään, Tuike edistää. Lisäksi se ei ole enään ihan kiinni jalassa vaan pitää sellaista 10 cm rakoa, mikä on musta kamalaa. Tunnaria kokeiltiin myös viime viikolla millä mallilla se on. Sitä ennen tunnari kusi ja pahasti, mutta mitäpä tuo otus nyt tekekään, täydellisen tunnarin. Hmm. Ehkä mie lopetan treenamisen, kun ilman treenaamista noi liikkeet sujuu yhtäkkiä? Tällä viikolla ei päästy ohjattuihin, joten treenailin tänään kotona. Tein pari vauhtinoutoa ja testasin millä mallilla ohjattu on. Vasen puoli toimi, oikea ei. Oikealla meinas kaartaa keskimmäiselle, toisella tai kolmannella toistolla onnistu. Tälle liikkeelle ei siis ollut käynyt samaa taikatemppua kuin tunnarille. Seuraavaksi pitäisi kokeilla ruudun sujuminen. :D Tämä on aika mielenkiintoista.

labbisvauva Rella, Tuike & sakumaanikko Saku meillä viime viikonloppuna

Olen ollut ahkera muuten kuin treenaamisessa. Ompelin Tuikelle kurahaalarin odottamaan seuraavia kurakelejä. Olen nimittäin niin kyllästynyt siihen miten Tuiken turkki oikein imee itseensä kaiken ravan ja hiekan. Lisäksi olen lenkkeillyt koirien kanssa tavallista ahkerammin. Tänään vähän kuvailinkin koiria ja koska Pyrristä on ollut niin vähän kuvia täällä blogissa niin nyt siitä muutamia ja kuva Tuiken kurahaalari kokeilusta

Loppuun täytyy ehkä myöntää, ettei Pyrri oikeasti ole kuvissa irti. Se ei pysy irti pihalla kovin kauaa, ennen kuin lähtee lipettiin. Ilman hihnaa kuvat ovat kuitenkin niin paljon hienompia, joten kärsikää pienestä muokkailusta.

Aina ei voi voittaa

2010-10-31T17:27:00.002+02:00

Tänään oli sitten se päivä, kun meidän pk-ura alkoi ja päättyi. Eli aamulla nokka kohti minun ja koiran ihka ensimmäisiä hakukisoja. Meidän päivä alkoi haulla ja saimme olla ensimmäisiä. Lähetin Tuiken ensimmäisenä vasempaa etunurkkaan, se lähti aika vinoon ja yritin huutaa sitä pois, mutta oli jo maalimiehestä saanut hajun, jolloin ei todellakaan tule. No Tuike löysi maalimiehen suunnilleen 50 metrin kohdalta. Toi rullan tosi hyvin ja veti näytölle hyvin. Näytöllä pussas maalimiestä vähän. Sitten lähetys oikeaan etunurkkaan, josta löytyi toinen maalimies. Rullan toi oikein hyvin ja näytölle veti oikein hyvin. Sitten taisin tulla pari tyhjää. En muista nyt lähetinkö kaks vai kerran samaan paikkaa mistä Tuike oli jo löytänyt maalimiehen, mutta se valeilmasi sen piilon. :D Sen jälkeen taisikin jo löytyä sitten takakulmassa ollut viimeinen maalimies. Sinne ei enään vetänyt näytöllä, mutta ei se liian nyt roikkunutkaan. Tuike oli hieman kuriton. :D Pisteitä se sai yhteensä 159, eli meillä meni oikeesti hyvin! (:

Kuvista kiitokset Elinalle!
Tottis seuraavana pienen odottelun jälkeen. Tottiksessakin ensimmäisenä ja ekana tekemään liikeet. Seuraaminen meni hyvin niin kauan kunnes tuli laukaukset, sen jälkeen ei tainnu olla missään kohtaa kontaktia, suurinpiirtein pysy kyl silti oikealla paikalla. Ja ite mokasin, unohin kokonaan juoksun ja hitaan. :D Liikkeestä istumisessa seuras kuitenkin kunnolla ja istu heti ja hyvin, taidettiinki saada erinomainen. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo, vähän vino oli eteentulo, mutten hyvä, taidettiin saada erittäin hyvä. Tasamaannouto hyvä. Hyppynouto ja estenouto, kiersi molempiin suuntiin. Siihen kaatui meidän tuloshaave sitten, mutta ei voi mitään. Eteenmeno oli upea! Se eteni nopsaa laukkaa ja suoraa ja meni maahan heti, vau! Paikkamakuu oli myös erinomainen. (: Yhteensä 64 p, ei jäänyt paljosta paitsi.

Viimeisenä esineruutu, joka tehtiin vähän matkan päästä tottiskentästä, Tuike oli liian suuressa paineessa jotta ois pystyny ettimään. Eteni enintään 25 metriin eikä se oikeestaan ettiny ollenkaan. Ilme oli samanlainen kuin yleensä tokokokeissa on ollut. Jonkun aikaa yritin innostaa sitä ettimää, mutta koska ei se vaan ettinyt, luovutin. Ei siis pisteitä esineruudusta ollenkaan. Kokonaispisteiksi siis 223 p. (: Ja me jatketaan ehkä vielä keväällä treenaamista (ilman kisatavotteita), ja keskitytään agilityyn ja tokoon.

Mulle itelle jäi kuitenkin hyvä mieli kisoista, koska maasto toimi eikä se tottiskaan mitenkään katastroofinen ollut ja eteenmenokin niin hieno. Eikä hakukisoissakaan niin kauheaa ollut kuin luulin. Seuraavan koiran kanssa on kyllä sitten joskus varmasti helpompaa mennä kisoihin.

Extremeä hakutreeneissä

2010-10-24T19:22:00.003+03:00

Lauantai aamulla alkoi sataa ensin hiljakseen vähän lunta ja sitten vähän enemmän. Ja met lähdimme treenaamaan hakua. :D Näin Lapissa. Mutta itse treeni meni hyvin, Tuiken kanssa kaksi tyhjää ja kolme ukkoa. Kahden näytöt ois saanu olla vähän suoremmat, mutta muuten ei kyl mitään vikaa. Tyhjilläkään ei yrittänyt mitään ylimääräistä. Hyvin se osaa tämän. Esineruudussa sillä kesti nyt aika kauan, ehkä joku pari minuuttia. Mutta toihan se lopulta sieltä esineen. Ehkä lumi vähän hämäsi pientä bordercollieta.

Muutamia kuvia esineruudusta, kivasti kerennyt jo maahankin jäädä lunta. Kuvat © Kirsi P.

Ja vielä treenien päätteeksi kuvailin vähän Tuikea, kun oli niin kivan näköistä. (:

Hallilla treenailemassa

2010-10-21T22:57:00.002+03:00

Tänään oli hallilla ensin meidän tokotreenit ja sitten agilitytreenit. Tokotreeneissä kokeiltiin ryhmän kanssa ohjattua meininkiä ja yksi teki kerrallaan. Tuiken kanssa tein metallihyppy noutoa. Ei pelleillä kapulan suuhun ottamisen kanssa nyt, mutta voi vitsit sitä vauhtia. Sitä kun ei taas ole oikeastaan yhtään metallin kanssa. No tehtiin sitten vauhtiharjotuksia. Ehkä sille vähän jo nyt tuli vauhtia, mutta jatketaan kotona lisää.

Ollaan kokeiltu huvikseen 2 kg noutoakin, hyvin sujuu
Agilitytreenien aluksi mittailtiin Tuike, kun empä oo koskaan ns. virallista mittaa saanut ja kun mittakeppikin löytyi niin mikäs siinä. Olen aina olettanut, että Tuike on 49cm, vaikka omat mittatulokset onkin aina heittänyt välillä 49-51 cm. Tuikehan oli 50cm korkea. Ei ihmekään siis, että se on tuntunut melko korkealta joskus näyttelykehissä. :D Itse agitreenit meni tosi hyvin, Tuike oli hyvin kuulolla ja tuntui jopa siltä, että osasin itsekkin ohjata.

Viikonloppuna käytiin kaverin kanssa lenkillä ja Tuike sai pentuseuraa. Hirveästihän se ei pennuista välitä, mutta on saanut kyllä hyvää siedätyshoitoa. :D Eipä se enään paljon mitään pennuista välitä. Pakko laittaa loppuun muutamia kuvia Tuikesta ja labbispentu Rellasta:

Poseraamisen jalotaito opitaan jo pienenä ja se taisi jäädä Tuikelta oppimatta

Kun pentu käy rasittavaksi kannattee sille näyttää vähän kieltä

Tehokkainta on kuitenkin olla kuin pentua ei olisi olemassakaan

Ensilumi sateli

2010-10-12T21:01:00.002+03:00

Yön aikana oli ensilumi sadellut ja aamulla kiiressä räpsäsin pari kuvaa. Olen aamu-uninen, joten todellakin kiireessä. :D Mulla on nyt sitten vihdoin ja viimein alkanut autokoulukin, joten treenailut jää vähän vähemmälle kuin normaalisti. Ihanaa lähteä aamulla puol 8 aikaan kouluun ja tulla kotiin 8 illalla. Siihen päälle sitten lenkille niin ei jää enään paljoa aikaa treenailla. Olen myös alkanu oikeasti juoksemaan. (:

Hakutreeneissä ja agireeneissä on käyty, mutten jaksa nyt niistä kummempaa kirjottaa, joten nauttikaa vaan lumikuvista. :D

Aika pätevää hakuilua

2010-10-04T20:32:00.002+03:00

Tänään oli hakuilu päivä. Päivällä yhden aikaan lähdettiin treeneihin. Tuikelle oli tarkotus tehdä ensin yks maalimies, sitten tyhjä ja sit toinen maalimies. No, kuukauden tauko oli tehnyt hyvää innostukselle, mutta. Ensimmäisellä pistolla se juoksi suoraan täysillä jonnekkin 70-100 metriin, katosi näkyvistä sitten. Eikä tullu kutsumalla ihan heti pois. :D No ainakin se uppoaa. Toisella lähetyksellä myyrästämässä ollu porokoira tuli matkan varrelle, Tuike pussaili sen ja jatkoi matkaa ja löysikin sitten melko pian maalimiehen. Pomppi maalimiehen päällä, joka oli pressun alla ja sitten kauheaa kyytiä mun luokse. Näytöllekkin veti. Päätin sitten jättää sen tyhjän välistä ja niimpä sitten toinen maalimies. Sen ettiminen, ilmaisu ja kaikki oli aika täydellistä. Juoksi suoraa viiteenkymppiin ja sai hajun, suoraa maalimiehelle, rulla suuhun ja mun luo ja veti näytölle. Aika huippu. (: Enpä vielä kaks vuotta sitten uskonu et olis mahdollista tämmönen. Olin kyl yhtä hymyä ton jälkeen.

viime syksyn treeneistä kuva © Paula G.
Sitten sieltä suoraa esineruutu paikkaan autolla joku 100 metriä eteenpäin. Tallottiin sellanen suikale (50x25m noin) ja sinne kolme esinettä ilman et Tuike näki. Tehtiin sitten kokeenomaisesti ja otettiin aikakin. Tuike toi noin 37 sekunnissa ihan takarajalla olleen esineen! Se todellakin osaa nyt sen. Ei olla edes kertaakaan ennen tehty siellä esineruutua ja esineetkin olivat vieraat. Siis WAU! Hieman taisin leijua tän jälkeen.

Lopuksi vielä ammuttiin. Vähän se reagoi nyt enemmän kuin keväällä treenatessa tätä. Seuruutin siis Tuikea kun ammuttiin ja se luimisteli korvia mut ei lopettanu seuraamista tms, mut palautu tosi nopsaan ja kykeni tekemään liikkeet hyvin. Kokeiliin nyt ekaa kertaa sitten paikkamakuussa ampumista. Hyvin pysyi. Vähän luimisteli korvia, muttei muuten reagoinut. Pitää nyt muutaman kerran vielä ampua sille ennen koetta, et sit päästäs täysin samaan ku keväällä oli. Kyl tää paketti näyttää nyt tosi hyvältä kisoja ajatellen. (:

Ihan vain elämää

2010-10-01T18:43:00.003+03:00

Oon ollut nyt Tuiken kanssa hoitamassa noin 9 kuukauden ikäistä sakemanni riiviötä, jonka pitäisi olla hieman vähemmällä liikunnalla kun on ollut leikkauksessa. Tuiken kiusaamisen se lopetti melko pian ja yrittää sitten kiusata minua tekemisen puutteessa. :D On se hassu koira. Tulee niin mieleen Tuiken steriloinnin jälkeinen aika kun piti keksimällä keksiä tekemistä.

fiksut ja filmaattiset Tuike ja Saku lähettävät terveisiä blogin lukijoille
Eilen oltiin "ohjatuissa" tokoissa. Lähinnä kaukoja ja seuraamista. Molemmissa sellaista pientä viilailua ja että tuo otus olikin ihanan innoissaan. Pitäspä se tuon asenteen aina. (: Lisäksi tehtiin yksi paikkamakuu, muuten tosi hyvä, mutta lopussa treenikaveri kutsu koiransa pois (ja ne tuli vauhdilla) ja Tuike nous seisomaan. Vähän liikaa häiriötä oli sille. Viimeiseksi tehtiin tunnari, viimeksi tehnyt kokeessa (jossa teki nii hienon tunnarin). No Tuike palautti minut sitten tämän suhteen maanpinnalle ja lämi pelkästään vääriä. Huoh.

Lisäksi keskiviikkona käytiin kaverin kanssa treenamassa tuossa lähikentällä. No kaverilla oli hoitokoira mukana, jonka Tuike on nähny useasti ennenki. Kuitenkin se säikähti sitä. Oli stressaantunut koko ajan kun joutui olemaan tän koiran lähellä, vaikka ennen käyttäytynyt aivan normaalisti. Tuike kuitenkin teki tokottelut ja tottistelut aivan erinomaisesti. Palautu kyl tästä heti kun lähdettiin ja oli innolla kiskomassa paikkaan, jossa säikähti. Onneksi se ei muistele näitä pahalla vaan on tuommonen. (:

Tänään kävin heittelemässä toisella kentällä Tuikelle frisbeetä. Ja wau miten hienosti se kopitteli niitä. Vaikka heitin hyvinki kauas ni se sai kopin. On se oikeesti välillä niin upea koira. <3

Uutta näkö blogiin

2010-09-24T22:28:00.003+03:00

Kyllästyin edelliseen blogin ulkoasuun, joten piti sitten väkerrellä uusi ja vähän yksinkertaisempi malli tällä kertaa. Mielipiteensä tästä saa sanoa.

Eilen oltiin pitkästä aikaa tokotreeneissäkin. Syksyn ekat hallitreenit, on se vaan luksusta treenata lämpimässä hallissa kun ulkona on kylmä ja sataa vettä. Tein Tuiken kanssa vaan jotain pikkujuttuja, kuten kaukojen tekniikkaa ja eteentuloja. Kaukojen tekniikka kusee kyl tällä hetkellä aika paljonki, saa taas tehdö kunnolla niiden eteen töitä. Toi lusmuilee m-s vaihdoissa ihan hirveesti. Muut tekee hyvin. Eteentulot tulee nykyään tiiviisti, mutta aika usein vielä vähän vinoon. Treeniä treeniä. Tehtiin myös pari kertaa ruutua, joka suju ihan ongelmitta. Mutta huomattavaa oli, että Tuike oli todellakin innoissaan. Onhan se yleensä aina kotona innoissaan, mutta ei aina treeneissä, joten ihanaa se oli.

Huomenna sitten lähdetään mätsäriin ja mölliagikisoihin, jotka on kivasti peräkkäin. Ja vielä kivasti niinpäin että ensin mölliagit ja sitten mätsäri. Jos Tuikekin ois vähän rauhallisempi mätsärissä, kun on juossut höyryjä pois agiradalla. Toinen vaihtoehto on, että vetää vaan enemmän kierroksia, mutta senpä näkee sitten siellä.

Kyllä se oikeesti osaa noutaa

2010-09-19T23:10:00.003+03:00

Lähdettiin käymään mätsärissä tänään. Kävelin sitten kaupungista mätsärialueelle ja vastaan tuli aivan täysin normaali naisihminen. Ja mitä tekee pieni bortsu, se rupeaa haukkumaan niskakarvat pystyssä! Tuike teki tätä sillon joskus murkkuiässä ja joskus parivuotiaana (ja sen jälkeenkin satunnaisesti) metsälenkeillä. Mutta ikinä ennen ei ole tehnyt tätä kaupungissa, siellä kun ihmisiä nyt normaalisti tulee aina vastaan. Onneksi totteli kohtuu hyvin ja oli melkein hiljaa, kunnes päästiin ihmisen ohi ilman järetöntä möykkää. En kestä jos toi nyt alkaa taas yhtäkkiä mörköilemään. No muita ihmisä joita näki ei noteerannut mitenkään. Ehkä se ajatus hakukokeesta ei sittenkään ollut hyvä, toisaalta Tuiken olemus muuttuu aina kun pk-liivit sille päälle laittaa. En aina ymmärrä tuota pientä bordercollie otusta.

Mätsärin yhteydessä oli noutokilpailu, kun tuo oli joku noutajapäivien juttu. :D Oli sitten pakko ilmoa Tuike sinnekkin. Aikuisissa ei mennyt kovin kaksisesti, sininen nauha ja tiputus heti pois ilman mitään selityksiä. Sellainen päivä taas. (: Noutokilpailussa piti noutaa kolme esinettä noin 10 metrin päästä. Nopeiten esineet noutanut voittaa. Tuike ensimmäisenä mietti vähän minkä kolmesta toisi ekana. Kaksi seuraavaa tuli hyvin. Haki hitaalla laukalla ja välillä ravaten. Aikaa kului noin 18 sekunttia, jolla voitettiin ylivoimaisesti. Saatiin kivoja palkintojakin.

Hauskaa oli, mutta mutta

2010-09-18T21:38:00.002+03:00

Tänään matka vei Sodankylään tokoilemaan. Päätin kokeilla kisatilanteeseen namipurkkeja. Liikkeet tehtiin niin, että ensin paikallaolot ja sitten loput liikkeet yks kerrallaan käänteisessä järjestyksessä.

Kuvasin aamulla auringonpaisteessa vähän koiria. (:
Paikkaistuminen: 0 - Voi luoja, meni maahan, seiso ja haisteli ja meni maahan.
Paikkamakuu: 8 - Vaihteli asentoa, oli ollut lonkalla ja sammakkona ja normisti ja ja...
Kaukot: 5 - Höhmh. Nousi seisomaan kun kävelin pois päin. Yhteen vaihtoon sitten lisäkäsky ja tuli taas vähän eteenpäin.
Tunnari: 7 - Tää oli niin sigamakee. Meni nopealla laukalla haisteli nopeesti läpi ja löys oman ja otti melkein heti suuhun ja palautti laukalla. Pureskeli tosin vähän. Ja sitten MIE pudotan taas sen kapulan. Tai siis sanon irti ennen ku pidän kapulasta kiinni.
Metallihyppy: 0 - Kylmä metalli on ällöttävä! Eihän se sitä tuonu ku pari metriä ja tiputti. Toiselle käskyllä rupes kaivaan kuoppaa kapulan alle. Mitä kaikkea toi koira voi oikeesti keksiä?
Ohjattunouto: 0 - Vasen ja suoraan katsomoon päin, voi sitten arvata minne se oli juoksemassa. :D
Ruutu: 7 - Mielenkiintoinen tapa suorittaa ruutu. Meni merkille hyvin, ei ilmeisesti pongannu ruutua heti vaan lähti aavistuksen takaviistoon pois kehästä ja heti mentyään kehän ulkopuolelle pongas ruudun ja lähti juoksemaan sitä kohti kehän ulkopuolella. :D Pääty ruudun etureunaan mennen sivulta sisään. En ollu varma oliko sisällä joten toinen käsky ja sit se oli aika hyvin sielä. (: Loppussa tuli oikeelle puolelle ja yritti kiertää mun edestä sivulle muttei kuitenkaan uskaltanu. :D Vasta kun pysähdyin tuli vasemmalle puolelle. Hölmö.

Luoksetuloa vauhdilla. (: © Elina K.
Luoksetulo: 7 - Tuli laukalla kaikki pätkät. Seisominen kaksoikäskyllä, ei ihan malttanu. :D
Idioottirinki: 6 - Kääntyi vähän seisomisessa ja istuminen meni seisomikseksi(!).
Seuraaminen: 8 - Annoin yhen ylimääräsen käskyn kun osa käännöksistä oli vähän turhan väljiä. Osan teki nyt tosi hyvin. Sit perusasennot ois saanu olla parempia.

Yhteensä 155 p. ja ei tulosta, mutta namirasiat ajoivat asiansa ja Tuikella oli hauskaa läpi kokeen. Nyt oikeesti treenataan noita liikkeitä ihan kunnolla ja sitten uudestaan yrittämään. Mutta oli ihana huomata, että Tuike kesti viikon välein olevat kokeet ja että noi namirasiat oikeesti toimii. Täytyy niitä ruveta tästä lähin kokeessa käyttäämään.

Neljäs ja neljäs ja neljäs

2010-09-16T16:22:00.003+03:00

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva

4. Lähetä haaste neljälle bolggavalle kaverillesi.

Maria meni haastaan meidät tähän, joten oli pakko sitten. On kyllä harvinaisen tylsä kuva Pyrristä ja tätä kuvatessakin mulla on ollut tylsää. Tää on siis näitä räpsyjä mitä joskus tulee otettua kun on tylsää ja joita ei sitten kuitenkaan jaksa poistaa kamerasta ja sitten ne tulee laittettua koneellekkin. Haastan Saran ja Hukan & Poksun, Emilian ja Roopen, Elinan ja toheltajat sekä Amyn ja lapparit.

Me ei olla treenatta oikeastaan kuin seuraamista ja paikkaistumista. Seuraamiset on tehny hyvin, mutta paikkaistumisessa on valunu muutaman kerran maahan. Tänään teen vielä varmaan paikkaistumista mutta siihen sitten jää meidän treenit ennen lauantaita.

Ei tuu mitään ni ei tuu

2010-09-11T17:40:00.004+03:00

Mentiin aamulla aikasten jo Tornioon ja ekaa kertaa pelkällä kaveriporukalla. Paula & Dara kisasivat alossa ja upeasti ekoista tokokisoista 159p. ja alo2. Se oli niin lähellä se ykkönen!

No sit viimisenä EVL-luokka ja tehtiin eka paikkikset ja sitten kaikki liikkeet putkeen yksitellen käänteisessä järjestyksessä. Täs Tuiken pisteet ja kootut selitykset siinä järjestyksessä kun liikkeet oli ja kuvien kera.

Paikkaistuminen: 0 - Pari sekunttia ennen aikaa maahan.
Paikkamakuu: 9½ - Vaihtoi lonkalle.
Kaukot: 7 - Yhteen asentoon kaksoiskäksky ja eteni ihan vähän.
Tunnari: 5 - Haisteli kapulat läpi meni katselemaan jotain ja palasi kapuloille ja toi oman pureskellen sitä matkan varrella aikas paljon. Meni ja tuli laukalla!

Metallihyppy: 9½ - Vino perusasento.

Ohjattu: 5 - Kenttä oli täynnä sellaisia valkoisia pisteitä ja meillä on harjotuksissa valkoinen kosketusalusta. Meni ensin stiigaileen niitä ja sitten muutamalla lisäkäskyllä haki kapulan.

Ruutu: 0 - Merkille meni hyvin ja sitten siitä eteenpäin kävi stekkailemassa vaan noita valkosia pisteitä. Huoh.

Luoksetulo: 0 - Kaksoiskäsky alkuun ja kaksoikäsky maahan. HUOH!
Idari: 9½ - Öö, en muista nyt mistä meni puol.
Seuraaminen: 6 - Kääännökset kusi ihan kympillä, joten 4 viimiseen käännökseen annoin lisäkäskyn ja yhessä taputinki vähän. Harjotteluks meni.

Yhteensä 152p. eikä tulosta. Kohta mie oikeesti luovutan. Jos jotain positiivista täytyy löytää niin koiran viretila oli koeviretilaan nähden kohtuu hyvä koko kokeen.

Kuvista kiitokset Paulalle!

Leikitään kotistudiota

2010-09-08T21:09:00.003+03:00

Rakensin ihka oman studion meidän talon yhteen huoneeseen valkoisesta kankaasta (joka löytyi tuolta varastoista) ja valkoisesta seinästä. Täytyy kyllä myöntää, että onnistui ihan yliodotusten. Lisäksi tuo ihana vanha arkku kyllä kruunaa kuvan. Ja näin sain ihania kuvia koirista, joista eniten kyllä tykkään tuosta kyseisestä kuvasta. Ja parasta, täysin ilmaiseksi. Vähän kyllä kutkuttaa ajastus, että ostaisi jotain halpaa kangasta, jotta saisi eriväristäkin taustaa. Katsotaan mihin tämä idea vielä kehkeytyy. Huomatkaa muuten Pyrrin hieno turkiton olemus. ;D Se on tässä vähän pudotellut karvaa.

Mutta ollaan me treenattukkin. Tokoa ollaan kotona treenailtu muutamana päivänä. Lähinnä tunnaria ja paikkaistumista. Paikkaistuminen on sujunut ilman ongelmia kotosalla. Tunnari kusi pahasti maanantaina, lämi vääriä ja muuta tällaista mukavaa. Mutta tiistaina yhtäkkiä mitään ongelmaa ei ollutkaan. Ei kykene ymmärtämään tuota koiraa aina. No lopetettiin siihen sitten tunnarin treenaaminen kun kerta onnistui. Toivon sitten että onnistuu kokeessakin. Paikkaistumista olis vielä ainakin huomenna tarkotus treenata, mutta muuten pidetään ennen koetta taas pieni treenitauon tynkänen.

Tänään oli sitten taas hakutreenit. Ensimmäinen pisto tyhjä ja voi että tekikin nätin piston, eikä mitään ongelmaa et ois yrittäny valeilmasua. Sitten perään kolme maalimiestä. Viimeinen oli kokonaan pressun alla ja Tuike yritti päästä epätoivoisesti nuolemaan maalimiehen kasvot ennen kuin pystyi tuomaan rullan. :D Tämä maalimies oli kuitenkin kaverini, jota Tuike näkee aika usein, joten ehkä vieraampien kanssa ei tällaista ongelmaa ole. Loppuun vielä esineruutu, Tuike näki ensin kun kaverin koira teki esineruudun ja teki sitten perään esineruudun. Näki kun esine viettiin. Heti näki nyt, että tiesi mitä oli tekemässä ja joutui etsimäänkin esinettä jonkun aikaa. Eli kyllä tämä tästä pikkuhiljaa alkaa sujumaan vieraissakin paikoissa.

Koko viikonloppu agiliitelyä

2010-09-06T14:41:00.003+03:00

Lauantai ja sunnuntai vierähti kivasti agilitykisojen merkeissä ja yhteensä kisattiinkin kuuden startin verran. Lauantain ensimmäinen startti meni vähän plörinäksi, kun meinasin myöhästyä lähdöstä ja melkein suoraa lennosta radalle. Tuloksena 10. Toinen rata oli sitten hyppäri, joka hyllytettiin hienosti. Viimeinen rata meni hieman paremmin ja 0 ja sijoitus 3. Onnistuin kahdessa kohtaa radalla unohtamaan radan hetkeksi, joten ohjaus oli sitten armottoman myöhässä ja luulimpa meille tulleen kepeiltä kiellonkin. Aikaa kului hieman liikaa säätämiseen.

Löysin hienon kuvan Tuikesta heinäkuunkisoista, mikä ilmavara? © Sanna Parviainen

Sunnuntai ei tulosten mukaan sujunut yhtään huonommin tai paremmin, miten sen haluaa ottaa. :D Eka rata hyllyttettiin ja hyppyradalta tehtiin hidas nolla. Oma ohjaus oli vähän myöhässä joka kohdassa ja Tuike teki hirveitä kaarroksia joka välissä, mikä näkyykin videolta hyvin. Kiitos Niinalle videoinnista! Hyppärillä sijoituimme 4. Viimisellä radalla tyrin heti alkuun ja tuli kielto, jonka jälkeen oma ohjaus meni ihan löllöksi. :D

Hieman näyttelypainotteinen päivä

2010-08-31T21:30:00.003+03:00

Lintsattiin Tuiken kanssa agilitytreenit ja suunnattiin mätsäriin pitkästä aikaa. Sää ei ihan suosinut, vähän väliä sato vettä. Ensimmäisenä oli senior handler. Menin vaihteeksi lapinporokoira Varjon kanssa. Varjon kanssa meni tosi kivasti vaikka vettä satoikin koko SH kehän ajan. Voitimme sitten Varjon kanssa senior handlerin.

Sillä aikaa olikin jo alkanut juinor handler toisessa kehässä ja Maija meni siellä Tuiken kanssa. Tuike meni hienosti Maijan kanssa ja he tulivatkin toiseksi. Sen jälkeen olikin jo melko pian meidän vuoro isoissa aikuisissa. Tuike oli jotenkin innoissaan ja steppaili vähän paikallaan. Ei pahasti mutta vähän kuitenkin. Tuike sai kuitenkin punaisen nauhan. (: Meinasin missata koko isojen aikuisten punaisten kehän kun se tulikin niin äkkiä. Aikuisia taisi isoissa olla yhteensä vain vähän yli kymmenen. No en kuitenkaan missannut. Tuike seisoi jo vähän paremmin ja sijottui neljänneksi.

Viimeiseksi sitten jäätiin odottelemaan pentuja. Esitin noin 4 kuukauden ikäisen tervu-pennun Pennin. Penni säikähti vähän ennen kehään menoa parinaan olevaa nöffiä, joka oli jo ainakin isokokoinen. :D Kuten arvata saattaa Penni sai sinisen nauhan, esiintyminen ei oikein mennyt putkeen kun pelkäsi paria. Sinisten pentujen kehässä Penni jopa esiintyi jo oikein hienosti ja tulikin todella hienosti toiseksi! (: Hieno aloitus Pennillä mätsäreissä.

Ei tuu mitään ei

2010-08-28T13:23:00.005+03:00

Tänään käytiin Kemijärvellä tekemässä yksi paskimmista kokeista taas vaihteeksi. Mie en kyl enään jaksa yhtään tuota tuon otuksen koe käyttäytymistä, vaikka tänään se ei edes ollut ihan pahinta sen suhteen. Liikkeet tehtiin yks kerrallaan ja yritän nyt laittaa tähän siinä järjestyksessä ku tehtiin ja en jääny oottelemaan palkintojen jakoa, joten en ole ihan sata varma pisteitä.

Paikkaistuminen: 0 - Valu maahan, täs vaihees tiesin jo ettei ole mitään mahkuja ykköseen.
Ruutu: 10 - Ihan kiva, jäi vaan kauheen etureunaan, just ja just ruudussa.
Ohjattu: 0 - Nyt meni merkille, mutta oikeaa kapulaa ei voi hakea, kun ei sitä olla ennenkään kokeessa haettu...
Metallihyppy: 9 - Hidas, perusasento sika paska.
Luoksetulo: 9 - Hidas.
Tunnari: 0 - Lämi väärää.

Tässä vaiheessa en enään jaksanut riekkua koiran kaa kehän ulkopuolella liikkeiden välissä ja oma fiilis oli ihan maassa. Käytiin vaan suorittamassa koe loppuu harjotuksen vuoksi. Koiran mielentilaa ajatellen ehkei ihan paras vaihtoehto. Saa nähä minkälaiset traumat se sai kun ite en ollu ilosella mielellä menossa tekeen liikkeitä.

Seuraaminen: 8½ - Tosi paskaa seuraamista.
Kaukot: 7 - Kahteen kaksoiskäsky, oli ihan omissa maailmoissaan.
Idioottirinki: 10 - Ennakoi kyl vähän maasta seuraamisen.
Paikkamakuu: 10

Yhteensä 198½ pistettä ja EVL3 ja sijoitus 3/3. Me ollaan huonoja eikä varmaan ikinä muuksi muututakkaan. Kokeen jälkeen pakkasin tavarat ja lähettiin kauppaan, tarvin lohturuokaa. Lisäksi tuli tiuskittua Tuikelle. Tosi hyvä lopetus kokeelle... Hyvä minä, pitäs ehkä joskus ajatellakki, kun on tekemisissä tuommosen herkkiksen kanssa. Hyvin hyvin paska fiilis jäi kyl kokeesta... Jotenkin musta tuntuu ettei tää nyt enteile hyvää tulevaisuutta ajatellenkaan. Lopetan kyl heti koko hemmetin tokon Tuiken kanssa ku siitä valion saan, pakko siitä on kuitenki valio saada ku sil jo yks ykkönenki on.

// Korjasin oikeaksi kaikki pistemäärät. (:

On se vaan välillä aikas pätevä

2010-08-25T20:57:00.004+03:00

Tänään hakutreenit ja tehtiin kokeilun vuoksi aikalailla täysin kokeenomaisesti. Tallattiin 100 metrin alue ja treenikaveri toi tuomarina ja laittoi sinne maalimiehet mun ollessa poissa. Tehtiin ihan ilmottautuminen tuomarille ja sit alotettiin. Ensimmäinen maalimies löytyi ekalla lähetyksellä, mutta näytölle lähettäessä Tuike lähti ihan väärään suuntaan. No luulin sen tehneen valeilmasun. Toisen etunurkkaan ja teki oikean valeilmasun, tuomari kertoi tän verran. Vähän edempää sitten lähetys sinne oikealle puolella ja nyt teki oikean ilmasun ja vuhuu, eka maalimies löytyi. Tän jälkeen seuraava löyty aika pian vasemmalta ja ihan ilman ongelmia. Toisen jälkeen monta tyhjää kunnes löytyi viiminen. Viimeinen sitten palkkas.

Ihan huippua oli että, joka kerta Tuike oli täysillä (=Tuiken täysillä = laukalla, muttei ihan pää viidentenä jalkana kuitenkaan :D ) menossa ettimään ukkoja, eikä hyytynyt yhtään. Lisäksi maasto oli ihan sairaan järkyttävää pöheikköä ja silti. On se vaan hieno koira. Ite mun pitää vaan muistaa piettää näyttöliina kädessä eikä roikottaa sitä maassa. Muiden koirien jälkeen Tuike teki vielä vähän esineruutua ja oli ihan hyvä, ainakin virtaa riitti. Ehkä siitä sittenkin ois kisakoiraksi. Maaston puolesta ainakin. Ehkä saisin vielä tottiksenkin sujumaan tarpeeksi hyvin. (:

Jottei tulis taas kuvaton pari kuvaa Paulan luota tokoiltusta, kaikki kuvat siis Paulan ottamia, kiitos niistä:

Hieman haasteita elämään

2010-08-24T16:37:00.002+03:00

Sunnuntain agiliitelyt eivät menneet enään yhtä loistavasti kuin lauantaina. Ensimmäisellä radalla Tuike olikin paljon enemmän kierroksilla kuin mitä ajattelin ja se lähti sitten lapasesta. Veti täydellisen lentokeinun ja A:sta ohi, kun ei vaan voinut kääntyä. Loppurata menikin sitten ihan hyvin, kun osasin ohjata sitä voimmakkaammin. Tulokseksi jäi siis 10. Toisen radan alussa tuli heti keppi virhe kun pienellä bortsulla oli liian kiire. Keppien jälkeen ryntäsi putkeen hypyn sijasta. Olisin voinut saada estettyä, jos oisin oikeesti yrittänyt, mutta nyt kävi näin. Loppurata meni ihan säätämiseksi... Ohjaaja vois opetella ohjaamaan loppuun asti, vaikka tulisi se hylly.

Eilen illalla treenailtiin tokoa. Ruutua ja tunnaria lähinnä sekä pieni kauko harkka. Ruudun Tuike teki niin sika ihanasti, täydellä vauhdilla. (: Oispa se aina tuollainen. Tunnarinkin teki hyvin, tosin nyt tarvitsisi malttia hieman lisää. Mutta ei sentään ole enää epävarma, tuo kyllä oikean heti kun malttaa. Nyt ei myöskään läminyt vääriä, joten kyl tää tästä vielä.