keskiviikko 25. elokuuta 2010

On se vaan välillä aikas pätevä

Tänään hakutreenit ja tehtiin kokeilun vuoksi aikalailla täysin kokeenomaisesti. Tallattiin 100 metrin alue ja treenikaveri toi tuomarina ja laittoi sinne maalimiehet mun ollessa poissa. Tehtiin ihan ilmottautuminen tuomarille ja sit alotettiin. Ensimmäinen maalimies löytyi ekalla lähetyksellä, mutta näytölle lähettäessä Tuike lähti ihan väärään suuntaan. No luulin sen tehneen valeilmasun. Toisen etunurkkaan ja teki oikean valeilmasun, tuomari kertoi tän verran. Vähän edempää sitten lähetys sinne oikealle puolella ja nyt teki oikean ilmasun ja vuhuu, eka maalimies löytyi. Tän jälkeen seuraava löyty aika pian vasemmalta ja ihan ilman ongelmia. Toisen jälkeen monta tyhjää kunnes löytyi viiminen. Viimeinen sitten palkkas.

Ihan huippua oli että, joka kerta Tuike oli täysillä (=Tuiken täysillä = laukalla, muttei ihan pää viidentenä jalkana kuitenkaan :D ) menossa ettimään ukkoja, eikä hyytynyt yhtään. Lisäksi maasto oli ihan sairaan järkyttävää pöheikköä ja silti. On se vaan hieno koira. Ite mun pitää vaan muistaa piettää näyttöliina kädessä eikä roikottaa sitä maassa. Muiden koirien jälkeen Tuike teki vielä vähän esineruutua ja oli ihan hyvä, ainakin virtaa riitti. Ehkä siitä sittenkin ois kisakoiraksi. Maaston puolesta ainakin. Ehkä saisin vielä tottiksenkin sujumaan tarpeeksi hyvin. (:

Jottei tulis taas kuvaton pari kuvaa Paulan luota tokoiltusta, kaikki kuvat siis Paulan ottamia, kiitos niistä:



0 kommenttia:

Blog contents © Paimenten poluilla 2010. Blogger Theme by Nymphont.