Liidellään vaan yli esteiden

Voi hyvänen aika mitkä kisat. Aamulla aikaisin lähtö ja monta tuntia autossa istumista. Halli oli hirveän pieni, ei kai siinäkään ongelmaa olisi, ellei satu omistamaan koiraa joka ei kestä nähdä (ainakaan kovin läheltä) muiden suorituksia. Ensimmäisestä radasta ei tullut yhtään mitään, Tuike kävi ihan sairailla kierroksilla. Se ei kuunnellut yhtään mitä sille sano tai muutenkaan seurannu ohjausta. Mutta suurimmat kierrokset se juoksi radalla pois ja sen jälkeen sain siihen vähän kontaktiakin radan ulkopuolellakin.

Radan rakennuksen aikaan pikku bc otti rennosti, © Kirsi Päykkönen
Toinen rata oli ihan ok koiran osalta, mutta teki melkein lentokeinun ja ajattelin, että virhe siitä tuli, mutta eipä tullutkaan. Tyypilliseen tapaan en ohjannu loppuun asti kunnolla sitten ja 10. Mutta eipä voi mitään. Viimeinen rata meni keppipelleilyksi. Tuike lähti kaks kertaa liian aikasin kepeiltä pois ja kusin vielä kerran kepeille lähetyksenkin. Hyllyksihän se rata meni. Ei kyllä kovin hääppönen ollut menestys. Toivottavasti ens viikolla paremmin. (: