Koiranomistamisen ihanuuksia ja agiliitoa

Eilinen alkoi lupaavasti päivällä töistä tullessa siivoille Vilpin ripulia lattialta ja matolta. Ollaan alettu syödä taas osaksi raakaa ruokaa nappuloiden lisäksi, mutta näköjään lohi sitten veti ripulille, vaikka muut lihat eivät ole. No, koska satuin saamaan auton lainaan päiväksi, lähdimme käymään maalla porukoiden luona (jotka tosin eivät olleet kotona). Lenkillä Vilppi kävi uimassa erittäin paskaisessa mutaojassa. Juoksin lenkin ja loppulenkistä piti tietenkin kompastua juurikkoon kun pieni pätkä lopussa mentiin polkua. Onneksi aukesi vain polvi verelle, eikä käynyt sentään pahemmin. Lenkin jälkeen joen rantaan pesemään paskaista koiraa. Empä tietenkään hoksannut siinä vaiheessa ajatella, että kännykkä, jonka olin tunkenut paidan sisään taskujen puutteessa tippuu tietenkin samantien myös jokeen kun kumartuu. :D Noukkia sitten kännykkä äkkiä ylös ja päättää että koira on jo puhdas ja sammuttaa nopsaa puhelin ja hajottaa se mahdollisimman moneen osaan kuivumaan. Tuossa vaiheessa en enää osannut kuin nauraa jo tilanteelle, että sitten tämmöinen päivä. Onneksi löysin porukoiden luota itselle varapuhelin, kunnes illalla uskalsin yrittää käynnistää puhelintani. Onneksi se toimii yhä edelleen! Ja se sentään ui jo toista kertaa elämänsä aikana, melkoisen hyvä puhelin kyllä. :)

Tänään suuntasimme tosiaan Vilpin kanssa mölliagilitykisoihin. Ihan putkeen ei mennyt, yritin aluksi ohjata kuten Tuikea taas. Video on ykkösluokan radalta, alla siis jo mölliluokan rata. Mölliluokan rata meni aika samalla tavalla, aluksi vähän hakemista ja loppu hyvin. Eipähän tarvitse ainakaan ihan heti suunnitella virallisia kisoja, mutta ehkä kuitenkin vielä tänä vuonna.