Onnea on helppo uros ja mökkeily
Tunnisteet: yleinen
Onnea on kun saa viikonlopuksi auton käyttöön, joten eilen illalla auton nokka kohti Oikaraista porukoiden luo aluksi mini pysähdys. Tuike jäi sinne yöksi ja Vilpin kanssa jatkettiin matkaa kaverin mökille vielä vähän syrjempään. Kaverilla oli omat koiransa mukana, kaksi kaunista samojedineitoa, joista toinen oli vielä vauvva. :) Vanhempi aloitti juoksutkin sitten, mutta koska murahti Vilpille edelleen jos Vil yritti mennä lähelle, päätti Vil jättää neidon aivan rauhaan. Onkohan mulla jotenkin normaalia helpompi uros, mutta ainakin Vilppi on osoittanut omat kaikki epäilyt uroksista vääriksi. Treenanneet ollaan juoksunarttujen kanssa aivan ongelmitta ja näköjään mökkeilykin onnistuu. Ihana pieni pikkumieheni merkkaileekin vähemmän yleensä kuin Tuike. Tai sitten se jo luulee olevansa narttu kun kaikki sitä nartuksi aina luulee.
3 kommenttia:
Nemo on sun tekstin perusteella ihan samanlainen kuin Vilppikin. Meilläkin tuo terrierineito merkkailee enemmän lenkeillä. :D Juoksunarttujen kanssa voi aivan hyvin treenata ja uskoo kyllä kerrasta, jos narttu ärähtää lähentely-yrityksille.
Kivat urokset sattuneet tai sitten ennakkoluulot on tosiaan olleet turhia!
Heh, mulla on yksi superhelppo uros ja kaksi sellaista, joiden aivot ovat ennen kastraatiota sijainneet siellä haarovälissä. Aksun kanssa ei tosiaankaan ennen kastraatiota voinut edes kuvitella treenaavansa narttujen kanssa. Piippasi kuin idiootti, eikä siihen auttaneet namit tai tiukemmatkaan käskyt, kun tyypillä oli vain yksi asia mielessään (eikä se tosiaankaan ollut työnteko).
Henna, Ilmeisesti oikein kivat urokset sattuuneet! Toivottavasti jatkossakin sattuu, kun narttua en ainakaan minä enää itselle huoli. :D
Sarianne, Ai Aksu onkin leikattu, en ole ikinä tajunnut edes! Mennyt vissiin ohi teidän blogissa tuo tai unohtunut vallan. Ilmeisesti niitä hankaliakin uroksia siis on.
Lähetä kommentti