Ja niin alkoi taas arki

Viikko Rodoksella vierähti hyvin nopsaan ja kyllähän siellä olisi vähän pidempäänkin viihtynyt. Ennen lomaa jo kerkesin vihdoin toteutttaa koirien blogin rinnalle blogin omille jorinoille eli kaikelle muulle kuin koirajutuille noin suurinpiirtein. Joten kirjoittelen sinne sitten matkastakin enemmän. Saas nähdä meinaako koirien blogi tuon myötä vähän kuolla vai ei. Mahdollisesti saatan kyllä jossain välissä yhdistääkkin blogit, mutta aika näyttää. Onnistuin kuitenkin missaamaan kaikki syyskuun kisojen ilmoittautumiset lomailessa, joten kisojakaan ei tiedossa kovin ole, ellei innostuta nyt Ouluun lähtemään, joihin vielä ilmoaikaa olisi.

Koirat olivat pärjänneet hyvin oman lomani aikana porukoiden kanssa. Vilppi oli kuulemma ollut ulkona melkein yötä päivää, kun oli nukkunutkin yöt ulkona. Se kyllä niin tykkää kun sillä on oma piha vahdittavana. Aina siellä käydessä se ei välttämättä tule sisälle ollenkaan, monesti vain kun erikseen pyytämällä pyydän sitä tulemaan käymään sisälläkin mutkan. Siinä se pyörii pihalla ja nukkuu ulko-oven vieressä. Pari kertaa oli kuulemma ohikulkijoille haukkunut, mutta lopettanut käskystä ja loppuajan ei ollut reagoinut niihinkään. Pieni pihaeläimeni joutuu taas tylsistymään kerrostalossa.

Erityisesti loman jälkeen oli erittäin outoa tulla tyhjään kämppään, vaikka kämppä oli yhden yön ajan ilman koiria ennen lähtöäkin. Koko kämppä tuntui vaan niin autiolta ja hiljaiselta. Kämppä tuntui taas kodilta kun koirat lopulta iltapäivästä saapuivat taas. Vaikkakin tervehdyksien jälkeen kävivätkin heti nukkumaan, tuntui kämppä ihan erilaiselta. Empä varmaan osaisi enää olla täysin ilman koiraa. Illallakin oli niin mukava käydä pitkä lenkki koirien kanssa pitkästä aikaa. Ja tänään alkoi taas koulu ja sen myötä taas arki.