torstai 5. syyskuuta 2013

Jotain uutta ja jotain vanhaa


Viimein sain hankittua ohuet ja kevyet noutajahihnat koirille. Kylläpä ne vain tuntuvatkin mukavilta näin parin päivän käytön jälkeen kaupunkiolosuhteissa. Yksi hihna mahtuu taskuunkin survottuna oikein hyvin, vaikka tasku onkin erittäin pieni. Tärkeä ominaisuus miulle kun Vilppi on aika paljon irti lenkeillä enkä tykkää kantaa hihnoja kädessä. Niskan päällä nahkahihna-panta combinaatio tahtoi aina tippua, joten tuntuu aika luksukselta vain työntää hihna taskuun. Elämän pieniä iloja. Ja onhan nuo kivan pirteän väriset.

Samalla sitten täytyy todeta että on se vain syksy. Taisi päästä tuo syksy tulemaan vaivihkaa ulkomailla lomailessa. Mutta onneksi sentään Vilppi on jo lopettanut karvanlähdön! Kuvistakin huomaa kyllä miten toinen on kuitenkin vielä aivan kalju (ja laiha edelleen...), mutta tuostapa sen on hyvä kasvattaa turkkia ja miun ei enää tarvi imuroida joka toinen päivä kämppää! Kämpästä puheenollen, nostin eräänä iltana Vilpin syömättä jääneet ruuat vasta (reilu viikko sitten) maalaamalleni uudelle keittiön pöydälle. Eiköhän seuraavan koulupäivän aikana ruuat ollut kadonnut siitä (TUIKE!) ja nyt huomasin miten toisesta reunasta oli maali halkeillut pois siitä vierestä missä kippo oli ollut.

4 kommenttia:

Nova kirjoitti...

Aina vaan jaksan ihastella Vilpin naamataulua. <3

Saara kirjoitti...

Sillä on söpö naama miustakin :)

Emmi kirjoitti...

Meilläkin on tuommonen noutajatalutin ja on ihan älyttömän kätevä! Se menee jopa shortsin taskuun ja on helppo ottaa mukaan, kun tarvii Mistille varalta hihnan :)

Saara kirjoitti...

Näimpä! Mie olen nyt sitten käyttänytkin pelkästään nuita hihnoja, eipähän ainakaan olleet turha ostos. :)

Blog contents © Paimenten poluilla 2010. Blogger Theme by Nymphont.