Auton tuoma vapaus

Viikonloppuna viettiin aikaa porukoiden luona ja ihanasti metsässä kantoi hanki, joten päästiin oikein kunnon mettälenkille. Milloin lie viimeksi päästy. Vilppi ja Tuike todella nauttivat pitkästä lenkistä metsässä kierrellen. Tuike innostui loppulenkistä jopa hepuloiden juoksemaan ympyrää, jota ei ole tehnyt vuosiin! Itsekin nautin kyllä niin kovin, ilmakin oli melkein aurinkoinen, joten sai nättejä kuviakin. :)



Sain myös vihdoin konkreettisia neuvoja ja apuja kesäautoni etsintään. Torniosta sopiva kesäheila ehdokas löytyi, jota lauantaina lähdettiin veli-poikien kanssa katsastamaan ja mukaanhan se tarttui. Niimpä miut nyt näkee kesän ainakin upean Mazda 323:n ratin takana. Voi kuinka mukavaa on taas kun pääsee treeneihin ilman sumpilimista ja vaikka mettälenkillekkin silloin tällöin. Pienen shokin kyllä taas aiheutti tuo 80-luvun lopun auto (minua 3 vuotta vanhempi kaveri!) omine pikku metkuineen, joihin on taas vähän totuttelua. Mutta toistaiseksi minun ja auton suhde on erittäin ruusuinen.

Sunnuntaina käytiin pitkästä aikaa hallilla tokoilemassa (ekaa kertaa omalla autolla!). Meidän hieno seuraaminen tuomittiin, se edistää edelleen. Muuten meidän liikkeet meni ihan kivasti mitä tehtiin tunnaria lukuunottamatta. Otettiin ruutua, kaukoja ja paikkikset. Tänään taas suunnattiin mölliagilitykisoihin Vilpin kanssa. Juostiin mölli ja 1-2 radat. Vilppi oli lähtemässä maata kiertävälle radalle, ei oikein tuo pieni halli monine koirineen selvästi ole meidän juttu. Positiivista että kepit aloitti oikein, mutta itse sitten kehumalla siitä sain sen jättämään kesken. :D Vielä keskiviikon treenit ennen kisoja, hui taas.