Ulkoilua ja tokojuttuja

Tiistaina käytiin Elinan kanssa Vaatungissa retkeilemässä ja paistamassa makkaraa. Ilma oli aivan ihana ja seura loistava, reissua varjosti vain Vilpin järjestämä pieni katoamistemppu. Porojen perään se pääsi karkaamaan ja seuraavan kerran palasi paikalle noin puoli tuntia myöhemmin. Noin vuoden ikäisenä Vilppi on viimeksi järjestänyt moisen tempauksen. Kyllä koeteltiin taas miun hermoja.
Keskiviikkona sain sitten idean lähteä hiihtämään Sierijärven ympäri ensimmäistä kertaa elämässäni. Tapani mukaan idean saatua ei haitannut vaikka omat hiihtokamppeet oli kaupungissa ja jouduin lainaamaan vanhemmilta ikivanhoja hieman jo huonojakin varusteita. Koirat pääsivät mukaan irti juoksemaan. 19 km taittui luisteluhiihdolla yllättävänkin kevyesti. Ei sitä vissiin ihan rapakunnossa ole.

Tokon kanssa hakkaan tällä hetkellä päätä seinään. Olen päätynyt ratkaisuun, että en osaa opettaa koiralle varmaa tunnaria. Vilpin tunnari on taas kisojen jälkeen toiminut kotonakin välillä hyvin ja välillä yhtä huonosti kuin kokeessa. Huoh. Jospa puutteet korjaantuisivat suurella määrällä toistoja. Muuten onneksi tokoilut sujuvat suhteellisen normaaliin tapaan. Pitäisi vaan alkaa treenaamaan jo enemmän ulkona. Harmiksi nyt jää noita ohjattujakin välistä taas kun olen viikonloppuja töissä.