Vetojuttuja ja materialismionnellisuutta

Vetojutut koirien kanssa ovat kyllä parasta! Tällä viikolla on käyty kaksi kertaa hiihtämässä ja tänään käytiin juoksemassa. Ei ole tarvinnut edes lähteä yksin näille lenkeille vaan poikaystäväni on ollut mukana. Varsinkin juostessa askel kulkee niin paljon kevyemmin kun on hyvää seuraa. Vilppi on ollut miulla vetoapuna ja Tuike poikaystävälläni. Tuikekin on kiskonut hiihtolenkeillä kun itse olen ollut edellä ja jopa juoksulenkilläkin piti kevyttä vetoa vaikka vierekkäin juostiinkin. Kunnon teräsmummo. ♥ Vilppi taas rakastaa vetoa, hiihtäessä se lähtee monesti kiljahtaen vetämään ja vetää oikeasti täysiä. Juoksulenkeillä se on onneksi oppinut vetämään järkevästi ravaten kevyellä vedolla. Vaikka toisinaan lähdöissä se edelleen yleensä yrittää lähteä täysiä. Parasta kun koiralla on tuollainen asenne hommaan. ♥
Maanantaina käytiin siis 9,2 km ja perjantaina 10,5 km hiihtämässä. Tänään rikottiin miun juoksuennätys, käytiin 7 km lenkki. Aikaisemmin olen juossut max. 6 km, mutta ei tuo 7 tuntunut edes ollenkaan pahalta. Tavoitteena olisi kesällä juosta 10 km, joka ei taidakaan olla ihan mahdoton tavoite. :)

Täytyy nyt vähän hehkuttaa meidän uusia juttuja täällä blogissakin. Onnistuin löytämään facebookin kirpparilta itselleni hiihtopuvun vain 15 eurolla. Vanhahan se kuulemma on, mutta aivan moitteettomassa kunnossa ja paljon mukavampi hiihtää (ja juosta) kuin tuulipuku. Toisessa kuvassa miun uudet lapaset Vilpin kuvalla. Suunnittelin ja tein ne itse suomivillasta, joka on ihanan lämmintä ja pehmeää. Ihan ensimmäisellä yrittämällä eivät onnistuneet, mutta lopulta niistä tuli ihan täydelliset. ♥