Huonoja hetkiä

Viimeisiin muutamaan viikkoon on mahtunut paljon hienoja hetkiä, mutta myös huonoja. Heinäkuun alussa Pyhällä Noitatunturia valloittamassa Tuike onnistui katkaisemaan kannuskyntensä kivikossa. Kynsi taittui aivan tyvestä ja jäi puoliksi kiinni. Ei auttanut kuin kävellä autolle ja katsoa päivystävän eläinlääkärin numero netistä. Päivystävää ei saatu heti kiinni, joten ajeltiin tähän kirkonkylälle takaisin. Lopulta saatiin päivystävä kiinni ja onneksi se oli vain reilun 50 km päässä. Täällä kun on yksi päivystävä ell neljälle kunnalle. Tuike nukutettiin ja kynsi revittiin irti ja siistittiin ydin. Onneksi oli vain kannuskynsi tällä kertaa, ei vuotanut verta juuri ollenkaan. Viikon verran paketoiminenkin riitti mainiosti ja kynsi on parantunut hyvin.

Viime viikonloppuna sitten Vilppi leikki tapansa mukaan pienillä risuilla ja pienillä kepeillä pilkkoen niitä palasiksi. Yksi keppi sitten sopivasti jäikin kitalakeen kiinni. Säikähdin ihan hirveästi kun Vilppi yritti saada sitä pois kakomalla ja suupielistä valui verta. Onneksi keppi lähti helposti kitalaesta kun pidin itse Vilpin suuta auki ja poikkis kaivoi kepin pois. Selvittiin pienillä haavoilla ja säikähdyksellä. Vilppi itsekki säikähti tapahtumaa sillä makoili hetken hieman apaattisena, eikä enää samana päivänä yrittänytkään leikkiä kepeillä. Tästä lähtien kiellän sitten miekin aivan totaalisesti kaikki keppileikit ennen kuin mitään pahempaa sattuu. Leikitään tästä lähtien vain oikeilla leluilla.

Ihan kuin noissa ei olisi jo ollut yhdelle kesälle tarpeeksi, niin eilen Tuike alkoi kakoa ulkona ruohoa syötyään. Kakominen ei mennyt millään ohi vaan säännöllisesti välillä jatkoi koko illan. Kokeilin oksettaa ja syöttää öljyä sekä ruokaa jos olisi helpottanut. Kakoi kuitenkin koko yönkin aina välillä, joten aamulla ensimmäisenä soittoa eläinlääkäriin taas. Lähin eläinlääkäri oli taas 50 km päässä ja saatiin iltapäiväksi aika sinne. Tuike nukutettiin jälleen ja sen kurkusta löytyikin 10 cm pitkä ruohonkorsi. Ei ihme että hieman tuntui Tuikesta inhottavalta kurkussa. Nyt Tuike sitten nukkuu krapulaansa pois.

Toivottavasti loppukesä selvitään ilman suurempia haavereita. Täytyy yrittää ehkä jossain välissä kirjoittaa niistä hyvistäkin asioista. Ja kannattaa muuten seurailla meitä tuolla instagramissa jos haluaa nähdä enemmän kuvia ja ajankohtaisemmin. Sitä tulee edelleen päivitettyä säännöllisesti vaikka tämä blogi onkin viettänyt pientä hiljaiseloa.