Hallikausi vihdoin korkattu...

Ja kaikkea muutakin kerennyt muutaman päivän aikana tapahtumaan, mutta kun ei vaan ole kerennyt tänne asti kirjottamaan. :)

Tiistaina 4.11. korkattiin vihdoin hallikausi meidänkin osalta ja käytiin tsekkaamassa rkk:n uusi halli. Eli meillä oli agilityharkat! Mukava tuo halli kyllä on. Ihan ok kokonen, lämmin, lähellä ja matto-pohja on aivan ihana. Alussa oli taas meidän agiliitely sellaista säätöä, että huhhuh. Tuike juoksi ensin hypyn jälkeen hallin seinustalle kasattuun putkeen ja ite liikuin jotenkin niin töks-töks-töks. :D Mutta kun se siitä sitten lähti sujumaan niin kyllä se sitten sujui. Ja kun vuoroa odoteltiin niin välillä lähti taas ihan liikaa ääntä tuosta pienestä otuksesta. Kyllä oli taas ihanaa päästä ohjattuihin treenaamaan.

Keskiviikkona ei sitten tehty oikeastaan mitään koirallista. Ite kävin kaupungissa ja keskityin kouluun. ;D

Eilen sitten oli taas tokotreenit. Tosin oltiin siellä vain puolet ajasta, kun mun piti lähteä koulun kanssa kuuntelemaan lapin kamariorkesteria. :/ No toko treeneissä oli ihan mukavasti porukkaa verrattuna hallin kokoon. Kaikki ei yhtä aikaa oikein koko ajan pystyny treenaamaan, mutta Tuiken kanssa sain nyt ihan hyvin tehtyä kaikenlaista pientä. Tuike vähän haukkui kaikille, mutta heti kun jotain tehtiin niin muut unohtui. Otin seuraamista aluksi. Tuike teki oikein ihanasti ja oikealla paikallakin. Sitten myös vähän kaukokäskyjä harjoteltiin. Ja hyppyä, joka alkaa näköjään sujumaan jo tosi hyvin. Tutustuipa Tuike nyt sitten oikeaan metallikapulaan. Eka otti suuhun ja sylkäs pois. Mutta kun vähän tottui siihen niin noutikin sitä jo. Eli pitäs itekki hankkia oikea metallikapula. Sellaista tokoreeneissä Tuiken kanssa nyt. :)

Ja tänään. Eipä olla paljon muuta kuin lenkillä käyty. Mutta joskus sitä lenkilläkin tapahtuu täällä metsän keskelläkin. Niimpä kun oltiin jo melkein kotona yhtäkkiä Pyrrin päälle syöksyy tumma karvanen möykky. Ja vielä kun ei ees katuvaloja oo tässä, ottalampun valon avulla vaan. Kauhean rähinän ne alottaa siinä ja mie tietty säikähin sitä ja kiljuin jotain. Siinä vaiheessa sitten tunnistin koiran meijän naapurin koiraksi, jonka kanssa Pyrri on useamminki ottanut yhteen. Siinä ne tappeli ja ajautuivat sitten keskellä tietä ja Tuike haukku vieressä irti. Ja sitten Pyrrikin pääs irti, sen pannan lukko aukes. Siinä sitten vielä alkoi autoki tulla tuolta kaukaa. Onneksi Pyrri ja toi naapurin koira ajautui siitä tonne penkkaa tappelee ja siitä mettää Tuike edellee haukkuen peräässä. Tuike sitten tuli sieltä onneks pois ku kunnolla kuttuin sitä. Jonkin aikaa mettästä sitten kuului naapurin koiran haukkumista ja siinä vaiheessa paikalle kerkes jo naapuritkin. Kohta oli sitten toi naapurin koira kiinni ja Pyrriki tuli sitten takas. Onneks ei kummallekkaa tullu kummempia haavoja. Pyrrillä muutamia pieniä reikiä on kuonossa, muttei mitään pahoja.

Selvis sitten, että olivat naapurit juuri lähdössä lenkille oman koiransa kanssa kun oli sitten koira lähteny. Nii huonoa tuuria, että just lähtivät samaan aikaa kun me oltiin juuri heidän talon kohdalla. Mutta kyllä sitä vaan säikähtää kun yhtäkkiä pimeästä syöksyy joku iso tumma koira oman kimppuu. Tämmöstä siis meillä tällähetkellä.