Kaikenlaisia kuulumisia

Viime päivityksen jälkeen onkin kerennyt jo tapahtua vaikka mitä. Elokuun lopussa olin viikon lomalla töistä. Loma vietettiin pääasiassa Rovaniemellä kavereita nähden ja ihan vähän kotona pihalla treenaillen. Rovaniemellä sitä tuntee olevansa kotona, joten loma tuntui todella ihanalta ja tuli tarpeeseen. Kavereitakin on tullut nähtyä kesän aikana ihan liian vähän, koska melkein joka viikonloppu olen ollut jossain reissussa. Pelkosenniemellä olen ollut tasan yhden viikonlopun, mutta enpä kyllä tunne olevani täällä kotona ollenkaan. Rovaniemellä ollaan oltu ihan muutamia viikonloppuja koko kesänä. Nyt onneksi loput viikonloput Rovaniemellä, kun työt jatkuu vielä syyskuun loppuun.


Pari päivää lomasta käytiin myös mökillä ja samalla retkeiltiin. Sattuikin tosi upeat ilmat mökkireissulle. Käytiin meno matkalla Auttikönkäällä ja mökiltä vielä Riisitunturilla kävelemässä. Lisäksi lomalla kerkesin värkkäillä itselle uuden treeniliivin. Nykyisessä kun ei ole kuin kaksi taskua, joten kaipasin lisää taskuja. Kaupan liivit taas ovat kalliita ja niissä on vähän turhankin paljon kaikkea. Niinpä tein itse ja lopputuloksestakin tuli aivan hyvä. Hinnaksi tuli vain noin 15 euroa.

Tänä viikonloppuna ollaan sitten lenkkeilty bordercollie seurassa ja käytiinpä treenaamassa rallytokoakin sitten viime kisojen. Radalla tuli vastaan ainakin kolme kylttiä, jotka olivat mulle ja Vilpille vielä täysin outoa. Ollaan opeteltu vasta AVO-luokan kyltit ja radalla oli VOI-luokan (ja vissiin MES?) kylttejäkin. Yllättävän hyvin Vilppi nekin suoritti ja oikean puolen seuraamisenkin. Ensimmäisellä kokeilulla Vilppi tosin oli aivan lentoon lähdössä ja teki vaikka mitä kummaa. Tästä tilanteesta Kirsi nappasi kuvankin, joka on tuossa alhaalla. En oikein tiedä miten tuohon päädyttiin. :D Kolmannella yrityksellä suoritettiin jo rata ihan mallikkaasti kuitenkin läpi ja jopa ihan rauhallisesti. Ehkä siitä voisi tulla ihan hyvä rallytokokoirakin kunhan ohjaaja vaan viitsisi treenata enemmän. Ja muistaisi ilmoittaa kisoihin.

Kesä ♥

Viime aikoina ollaan päästy taas nauttimaan kesän lämmöstä ja auringostakin. Tosin samalla mukana on ollut miljoonat hyttyset, hyi. Ulkona ollessa on kulunut aika hyvällä tahdilla hyttysmyrkkyä ja silti meinaa aina välillä mennä hermo. Silti kesä on kyllä ihan parasta aikaa!

Pari viikkoa sitten käytiin mökillä, tällä kertaa meidän mökille Posiolle. Käytiin vähän retkeilemässä Riisitunturilla, mutta pääasiassa nautittiin vain mökillä olosta. Käytiin soutelemassa ja vietettiin vain aikaa rannalla. Vilppi hyödynsi hyvin rannalla oleskelua uintiin ja Tuike hiekalle isojen kuoppien kaivuuseen.


Juhannus vietettiin Rovaniemellä porukoiden luona maalla veljieni ja poikaystäväni kanssa. Samalla juhlittiin veljen synttärit. Tuli grillattua paljon, kerran jopa sateenvarjojen alla vesisateessa. Aina on hyvä sää grillata. ;) Lenkkeiltiin myös paljon metsissä ja käytiinpä pyöräilemässäkin. Hieman huonoakin mahtui meidän juhannukseen. Päätin antaa koirillekin jotain extraa ja molemmat saivat luut syödäkseen. Tuike sitten seuraavan päivän oksenteli pari kertaa ja yölläkin vielä kerran. Kaikki kerrat tietenkin sisälle ja osa vielä matolle. Tuikella ei tunnu kestävän maha enää mitään uutta ja erilaista. Väärän merkkiset nahkaluutkin saivat pari viikkoa sitten Tuiken oksentelemaan.


Tänään käytiin lenkkeilemässä täällä Pelkosenniemellä eräällä hyvin nätillä paikalla ja pääsivätpä koiratkin uimaan. Otin tällä kertaa kamerankin matkaan, joten suurin osa kuvista tältä lenkiltä. Tulikin aika kuvapainoitteinen postaus, mutta mitäpä tuosta. :)

Autolla ajoa, mökkeilyä ja rallytokoa

Viime viikolla koettiin monenlaista. Tiistaina autosta puhkesi töissä ajaessa kaksi(!) rengasta. Empä ole ennen tiennyt, että kivi voi mennä renkaasta läpi. Nyt on sitten sekin koettu. Onneksi täältä löytyy ihania ihmisiä, joten renkaat saatiin paikattua ja neuvottiin oikeaan paikkaan Kemijärvelle (50 kilometrin päähän) ostamaan uusia. Toki samana päivänä sattui olemaan tokotreenit Kemijärvellä, joten uusien renkaiden oston jälkeen piti kuluttaa reilu kaksi tuntia Kemijärvellä. Tulipa testattua miten hyvin pakettiautoksi laitetun auton peräkontissa voi ottaa nokoset. :D Perjantaina sitten jouduin ajelemaan uudestaan Kemijärvellä kun oli pakko lähteä hammaslääkärin särkypäivystykseen ja paikallinen hammaslääkäri sattui olemaan sairaslomalla. Kyllä tämmöisessä alle 1 000 asukkaan kunnassa eläminen on ihan erilaista. Tulee noita kilometrejäkin autoon aika äkkiä, kun kisamatkakin venyy aina niin pitkiksi ja viikonloput aina muualla. Kolmen viikon aikana Volvon mittariin on kertynyt jo reilut 3 000 kilometriä.

Viikonloppua vietettiin rennosti poikaystäväni kanssa heidän mökillään Kuusamossa. Aikaa vietettiin rennosti löhöillen (koska ulkona oli todella kylmä) ja hieman retkeillen Valtavaaralla ja Konttaisella upeissa maisemissa. Kamera oli mukana ja kylmästä ilmasta huolimatta säät oli upeat ja paljon ihania kuvia tuli otettua reissun aikana.

Tämä viikko onneksi on mennyt helpommin, mitä nyt torstaiaamuna sai herätä todetakseen maan olevan valkoisena. Onneksi lumet sulivat äkkiä pois ja pikkuhiljaa ilmakin on alkanut lämmetä. Viikonlopun vietin Rovaniemellä, jossa lämpötila oli jo parhaillaan +15 astetta. Rovaniemellä käydessä pitikin sitten hoitaa jo monta asiaa, mitä ei saa hoidettua edes Kemijärvellä. Autoa korjattiin hieman, Vilpille piti ostaa ruokaa ja autotarvikkeitakin täytyi käydä shoppailemassa. Lisäksi kävi vihdoin hyvä tuuri ja löysin autoon koirille häkin käytettynä Rovaniemeltä. Nyt kelpaa koirilla matkustaa taas hieman turvallisemmin ja helpommin autossa.

Käytiin eilen myös Kemissä mutka rallytokokisoissa edelleen ALOssa. Nyt radalla oli taas saksalainen täyskäännös ja kisapaikalla treenatessa huomasin ettei meinaa millään onnistua. Viimeksi kokeiltu ekoissa kisoissa tuota. No eihän se radalla sitä sitten halunnut tehdä millään, yritti vain kiertää kylttiä. Uusin kaksi kertaa ja kolmannella kerralla räpiköitiin kyltti jotenkin läpi. Lisäksi radalla meni yksi piste ääntelystä. Äännähteli parissa kohtaa muistaakseni liikkeille lähdöissä. Yhteensä 91 pistettä ja RTK1. Nyt on onneksi tuo ALO ja hihnan kanssa pelaaminen ohi.

Vähän kaikenlaista

Aika kuluu kyllä ihan hirmuisen nopeasti kun käy töissä 8-16 joka päivä ja viikonloput viettää reissun päällä. Aikaa tuntuu olevan kovin vähän kaikkeen, joten bloginkin päivittäminen on vähän jäänyt. Viime päivityksen jälkeen onkin tapahtunut aika paljon. 13.-15.5. vietettiin Rovaniemellä viikonloppua ja sunnuntaina talkoilin ja kisasin Vilpin kanssa rallytokossa (ALOssa). Vilppi teki hieman korkealla vireellä ja huonolla seuraamisella 98 pistettä, joka riitti neljänteen sijaan sekä kerhonmestaruus hopeaan. Ei hullummin, enää yksi hyväksytty tulos koulariin.


20.-22.5. vietin viikonlopun Oulussa ja koirat olivat hoidossa porukoiden luona Rovaniemellä. Tuntuipa muuten Oulu kaukaiselta paikalta, kun matkaan kului noin 5 tuntia suuntaansa. En oikein ole vielä tottunut siihen että täältä Pelkosenniemeltä katsottuna kaikki on oikeasti paljon kauempana kuin Rovaniemeltä. :D Oulusta mukaan tarttui tähän uuteen elämäntilanteeseen sopivampi auto. Ostin itselle diesel Volvo V70:sen, joka on vielä tehty pakettiautoksi. Mazdaan verrattuna ihan valtava auto ja niin uuden ja upean oloinen. Kyllä kelpaa nyt itsellä ajella pitkiä matkoja isolla autolla, jossa on vielä niin paljon kaikkia mukavuuksia. Mm. se ohjaustehostin, ilmastointi, peruutustutka jne. :P

Viime viikonloppu oltiin jälleen Rovaniemellä. Lauantaina lähdettiin sitten käymään mutka Kemissä tokokisoissa. Olin jo menettänyt toiveeni SM-kisoista, koska sinne todennäköisesti ne kaksi uusien sääntöjen ykköstä tarvitaan, joten ei ollut mitään paineita kisan suhteen. Olikin ihan mahtavaa kisata kerrankin rennoissa tunnelmissa, en jännittänyt juuri ollenkaan. Osaisipa saada itselle aina tuollaisen fiiliksen kisoihin, pystyin kerrankin oikeasti nauttimaan Vilpin kanssa kisaamisesta. Yksi suuri moka vain sattui, Vilppi lähti paikallaolosta viereisen käskyllä miun luo. Siitä kyllä huomasi, että tajusi mokanneen heti kun nousi. Ei onneksi kiinnittänyt huomiota toiseen koiraan, mutta kyllä lähtee nyt tehotreeniin muiden käskyihin reagoimattomuus. Aikaisemmin kun ollut ongelmana ettei se tule sieltä omalla käskyllänikään. Muuten Vilppi toimi paljon enemmän treenimäisesti kisoissa kun olin itsekin rento. Ehkä sekin reagoi hieman miun jännitykseen. Vilppi teki liikkeitä tosi hyvin, parasta itsestä oli onnistunut tunnari, täydellinen härdelli ja täydellinen ruudun eteenmeno. Näitä onkin nyt jankattu. Pisteitä kerättiin 288 eli EVL1 ja KP sekä luokkavoitto vielä. Alkaa tuntua, että toko alkaa taas sujua.

Tokokokeessa ja kuulumisia

Tuike ansaitsi oman postauksen, joten laitetaan kuulumiset omanaan. Aika tuntuu menevän nyt kamalan nopsaan. Viime viikolla ajeltiin ees taas Rovaniemi-Pelkosenniemi väliä. Keskiviikkona ajelin ensin Rovaniemelle, torstaina takaisin Pelkosenniemelle, perjantaina Rovaniemelle ja sunnuntaina taas takaisin Pelkosenniemelle. Yhteensä kilometrejä kertyi noin 600 km… Torstaina käytiin siis Rovaniemellä tokokokeissa. Tuomarina oli Veijo Kinnunen. Liikkeet tehtiin sekalaisessa järjestyksessä ja kahdessa osassa. Pisteitä saatiin seuraavasti:
Paikalla istuminen: 9,5 (Hieman levoton)
Paikalla makaaminen: 9 (Hidas luoksetulo)
Seuraaminen: 7,5 (Alku kamala ja koska tämä oli viimeinen liike komensin kerran kunnolla, jonka jälkeen ihan ok seuraamista)
Zeta: 9
Luoksetulo: 9
Ruutu: 5 (Merkittömällä merkillä ajautui vähän sivuun ja pari lisäkäskyä, loppu upea)
Ohjattu: 9,5
Kiertohyppyhärdelli: 0 (Tosi hieno kierto ja istuminen, mutta kapulan löytymiseen kolme käskyä. Juoksenteli ympäri kenttää. Nyt tuli hienosti hypyn kautta takaisin)
Tunnari: 0 (Käytti oman suussa, mutta toi kuitenkin väärän)
Kaukot: 8 ( Aavituksen liikkui parissa ekassa vaihdossa, nämä alkaa olla hienot)
Yhteensä 203 pistettä ja 3-tulos, joka riitti vielä 2. sijaan.

Härdelliliike ei jostain syystä vain suostu toimimaan kokeessa, mutta kaikenlaisissa kokeenomaisessa treeneissä se toimii. Samoin normitreeneissä ei ikinä mitään ongelmaan. Tunnari tuntuu olevan hukassa treeneissäkin, jotenkin en osaa treenata taas tätä liikettä oikein. Pitää muistella mitä tehtiin viime kesänä. Mutta kyllä meinaa jo naurattaa tämä meidän tilanne. Viime vuonna saatiin Vilpin kanssa 4 eri valionarvoa ja edelleenkään meillä ei ole kisaoikeutta SM-kisoihin. Yhteen kokeeseen yritetään vielä ennen SM-kisojen ilmoittautumisajan loppua päästä, mutta kahta uusien sääntöjen ykköstä ei enää keretä saada. Melko teoreettiseksi jää meidän mahdollisuudet päästä mukaan. Nyt meidän treenauskin on ihan minimissään kun puuttuu treeniseura ja iltaisin olen muutenkin ollut niin väsynyt. Mutta ehkä sitten SM-kisoihin vuonna 2017?

Viikonloppuna sitten vietettiin ihanaa viikonloppua maalla kaikessa rauhassa. Oltiin poikkiksen kanssa miun porukoilla kahdestaan, kun porukat olivat mökillä. Viikonloppuun kuului mm. grillailua ja parin tunnin lenkkejä metsässä kameran kera. Postauksen kaikki kuvat ovatkin viikonlopulta. Huomenna sitten taas auton keula kohti Rovaniemeä.

Tuike 10 vuotta!!

Tuike täytti eilen pyöreitä kun 10 vuotta tuli täyteen! Miun rakas mustavalkoinen varjoni. Tuike on edelleen todella pirteä ja reipas. Talvella se juoksi vielä 15 km hiihtolenkilläkin mukana. Hieman sikeämmin se jo nukkuu ja talvella se tuntui stressaavan kaupunkielämää. Terveenäkin se on pysynyt lukuun ottamatta epäilyksiä virtsankarkailun alkamisesta, mutta viimeiseen pariin kuukauteen ei ole nyt yhtään havaintoa siitäkään. Hurjaa että Tuiken kanssa olen viettänyt melkein puolet elämästäni, oli 13-vuotias kun Tuiken sain ja nyt takana on 10 vuotta jo yhteistä taivalta. Ollaan koettu kyllä valtavasti asioita yhdessä teiniajan ongelmista ensimmäiseen omaan asuntoon ja nyt työelämän aloittamiseen. Toivottavasti Tuike pysyy jatkossakin terveenä ja viime talven stressaaminen ei toistu ensi talvena.

Muuttopuuhia

Vappuna pakattiin kamat autoon ja siivottiin vanha kämppä Rovaniemellä. Pelkosenniemellä sitten kannettiin melkein kaikki kamat autosta pois pieneen 28 neliöiseen yksiöön. Sohvan ja yhden hyllyn päätin laittaa paluukyydissä menemään takaisin Rovaniemelle porukoiden luo säilöön. Kämppä olikin vähän pienempi kuin olin kuvitellut. Muutama neliö tekee näköjään aika paljon, Rovaniemen kämppä oli 31 neliötä ja sinne mahtuivat kaikki kalusteet hyvin, vaikka pohjaratkaisu oli mielestäni siellä hieman kökkö. Asunnon kunto täällä on hieman kökkö, ovet repsottavat ja seinäänkin on hieman piirrelty. Onneksi täällä kuitenkin ihan ok:lta nyt näyttää kun omat kamat on vihdoin löytäneet paikkansa. Kunhan vielä saisin taulut seinälle. Työtkin aloitin heti maanantaina, joten hieman on meinannut olla iltaisin väsynyt olo ja aika aikaisten on tullut laitettua nukkumaan.

Uusia lenkkimaastoja ja itse värkätyt koottavat hypyt :P

Viime viikko kului vielä tiiviisti tokoa treenaten ja pakaten kamoja. Käytiin kolme kertaa kentällä treenaamassa kaverin kanssa ja kerran yksinkin. Kaikki muut tuntuu sujuvan paitsi merkitön merkki. Tänään käytiin sitten täälläkin ensimmäistä kertaa treenaamassa. Tässä kämppäni lähellä on hieno hiekkakenttä missä on hyvä kävellen käydä treenaamassa.
Tassuvaivoistakin on nyt vihdoinkin päästy eroon. Viimeviikon maanantaina aukesi vielä yksi antura verille, mutta nyt on sekin parantunut. Myös ranteiden haavat ovat viimeinen parantuneet, muistona ovat enää pienet karvattomat alueet.

Kuulumisia ja edelleen tassuongelmia

Tällä viikolla meidän kesäsuunnitelmat ovat vihdoin selvinneet, kun sain viimeinkin oman alan töitä. Nyt olisikin sitten edessä kesä Pelkosenniemellä ja muutto on vappuna. Hieman on pitänyt nyt kiirettä järjestellessä asioita. Treenata ei olla keretty nyt kovin paljoa, kun tiistaina jäivät hallitreenitkin välistä kun olin työhaastattelussa. Lenkkeilty ollaankin sitten senkin edestä. Viime lauantaina käytiin retkeilemässä Sortovaarassa, sunnuntaina 8 km juoksulenkillä ja tänään kantohangilla metsässä.

Tassuongelmista ei ole päästy vieläkään. Rukka-tossut hajosivat kolmannella lenkillään ja hiersivät Vilpin tassujen etuosiin verta vuotavat hiertymät. Pukemista helpottavan halkion kangas hajosi ja lisäksi tarranauhojen reunat purkautuivat. Tossut sain palautettua kauppaan ja uudet tilalle, niitä ei nyt kuitenkaan ole päästy testaamaan. Haavat melkein olivat jo parantuneet, mutta aukesivat tänään kantohangilla, jotka silloin tällöin upottivat, uudestaan. Anturat ovat nyt onneksi sentään pysyneet kunnossa. Olen edelleen varmuuden vuoksi rasvaillut niitä päivittäin. Ehkä nämä tästä vielä joskus…

Kiireinen pääsiäinen

Pääsiäinen on ollut hieman kiireinen minulle itselleni, koirat ovat lähinnä lomailleet kaikesta. Torstaina lähdin kuvaamaan yhden pentueellisen porokoiria paimentamassa poroja ja lampaita. Upeita koiria ja paimennus vaikutti todella hienolta hommalta! Melkein iski into lähteä vielä joskus kokeilemaan Vilpinkin kanssa. Perjantai taas meni koko päivä agilitykisoissa talkoilemassa Ounashallissa. Ikävä agilityä kohtaankin palasi taas vahvana ja ajatukset pitäisikö sittenkin vielä Vilpin kanssa. Mutta järki on tässä asiassa pakko laittaa tunteiden edelle. Täytyy vain odottaa että tulee sopiva aika seuraavalle koiralle ja toivoa, että onnistaa sitten agilityn suhteen.

Vilppi ja Tuike olivat tosiaan poikaystävällä hoidossa torstain ja perjantain. Lauantaina sitten aamusta lähdettiin kohti Posioa ja mökkiä. Lauantaina lähdettiin vielä hiihtelemään ja paistamaan makkaraa Riisitunturille ja sunnuntaina pilkittiin Kitka-järvellä. Pilkillä ei kyllä mitään saatu, mutta onhan tuo silti silloin tällöin mukavaa. Perjantaina ajeltiin jo takaisin Rovaniemelle illasta, mutta jäätiin vielä yöksi maalle vanhempieni luokse. Kaupunkiin sitten huristeltiin vasta tänään. Nyt pitäisi sitten päästä taas arkeen kiinni sekä tokotreenaukseen.

Palkitsemisia

Viime viikolla kävin Rovaniemen käyttökoirien vuosikokouksessa, jossa Vilppi palkittiin RKK:n vuoden tokokoiraksi 2015 ja lisäksi saatiin Mäihä-palkinto pk-uran korkkauksesta. Eilen taas Vilppi palkittiin vielä Lapin kennelpiirin vuoden tokokoiraksi 2015! Viime vuosi oli kyllä ihan käsittämättömän hyvä tokon saralla. Edelleen ihan uskomatonta, että tasan vuosi sitten olin vielä sitä mieltä etten ikinä saa Vilpistä edes valiota. Meillä ei ollut vielä yhtään EVL1:stä, ensimmäisen saimme vasta huhtikuussa. Painimme hirveiden ylivireongelmien kanssa ja nyt Vilppi on 3 eri maan ja pohjoismaiden valio. On se huippu koira. ♥ Kiva ollut kyllä hieman vielä fiilistellä viime vuotta :)
Nyt meillä on treenit hieman lipsunut väärään treenaussuuntaan ja uudet säännöt aiheuttaneet vähän uutta opiskeltavaa. Mutta onneksi saatiin pieni herätys treenaukseen taas (kiitos Niina!). Jospa me vielä saataisiin ykkösiä niillä uusillakin säännöillä. Viime aikoina onkin treenailtu ja lenkkeilty lähinnä. Itse pääsin myös vihdoin kunnolla aloittamaan opinnäytetyön teon, joten siinähän se aika onkin sitten kulunut.

Retkeilyä ja lenkkeilyä

Kynsi on parantunut Vilpillä yllättävän nopeaan ja ollaan nyt päästy lenkkeilemään jo normaalisti. Eilen käytiinkin sitten Vaatungilla nuotiolla paistamassa makkarat poikkiksen kanssa. Oli sopivasti mukavan lämmintäkin, vain -7 astetta pakkasta. Vilpillä oli kertynyt hieman ylimääräistä energiaa, joten ei meinannut pysyä nahoissaan kun sai temmeltää kunnolla. Yhdessä vaiheessa päättikin käydä pienen omatoimilenkin.



Tänään sitten pakkanen laski taas noin -25 asteeseen. Käytiin Oikaraisella ensin ihastelemassa Elinan vanhempien pystykorva pentua, joka oli kyllä maailman suloisin ja nostatti hyvin pentukuumetta. Sen jälkeen lenkkeiltiin Elinan kanssa hyisessä säässä ihanassa Jokkavaarassa. Maisemat siellä ovat ehdottomasti parhaat. Koirien tassut meinasivat vain palella kun keräsivät lunta jota piti sitten järsiä pois. Taitavat jatkossa saada metsälenkeille suojatossut jalkaan.

♥ Kiitokset tästä kuvasta Elinalle!

Meidän joulun vietto

Meidän joulu meni ohi ihan hujauksessa. Joulua edeltävät päivät tein töitä ja aika paljon ylitöitäkin. Aattopäivän olin vapaalla ja vietettiin ihana joulu vanhempieni luona jossa olivatkin kaikki muut paitsi oma poikaystäväni. Aattona kerettiin ulkoilla valoisaan aikaan pitkästä aikaa. Posti toi sopivasti itse itselleni hankkimani joululahjan 23.12. Ostin itselleni vihdoinkin uuden kameran, Canon 5D mark II. Pääsin sitten aattona testailemaan kameraa heti ja tykkään kyllä valtavasti. Vaikka kameran suuri koko yllätti kyllä itseni, mutta eiköhän tuon kanssa pärjää. Joulupäivänä palasin takaisin töihin ja tänään vihdoin alkoi muutaman päivän vapaat ennen viimeistä rutistusta töitä ennen koulurutiiniin paluuta taas.

Tavoitteita Joulu toivotusten kera

Taitaa olla taas se aika vuodesta kun voi käydä läpi viime vuonna asetetut tavoitteet ja asettaa uudet tavoitteet seuraavalle vuodelle.

Tavoitteet tälle vuodelle olivat

Vilppi - Tokosta EVL1 ✓ - Agilityssä nousu maxi2 - Hakukokeiden korkkaus - Luonnetesti ✓

Tuike - Pysyä terveenä! :) ✓

Vilpin kanssa tokossa ylitettiin tavoitteet ja villeimmät unelmanikin. Huhtikuussa saatiin meidän ensimmäinen EVL1:nen ja heinäkuun alussa saavutettiin FI TVA:n arvo. Heinäkuun lopussa matkustettiin jo Ruotsiin kaksipäiväisiin kisoihin, joista toisena päivänä saavuttiinkin SE TVA:n arvo. Tämän jälkeen sainkin hullun idean lähteä vielä Norjaankin kisaamaan. Syyskuun lopussa huomattiinkin olevamme Norjassa jälleen kaksipäiväisissä kisoissa. Jälkimmäisenä päivänä tehtiin meidän koehistorian paras suoritus ja saavutettiin NO TVA ja POHJ TVA:n arvot. Vilppi <3

Agilityn osalta tavoitteet taas jäivät kokonaan, kun päätettiin lopulta keväällä lopettaa agility kokonaan Vilpin oman turvallisuuden vuoksi. Hakukokeitakaan ei lähetty korkkaamaan kun maastoa ei vaan saatu vieläkään kuntoon. Sen sijaan innostuttiin jälkeilemään keväällä ja käytiin jälkikokeissa (jäljestämässä poroja…). Kokeessa kuitenkin paljastui, että paukkuja täytyy oikeasti treenata paljon ennen kuin seuraavan kerran on asiaa pk-kisoihin. Luonnetestissä käväistiin hakemassa aviota luonteesta oman mielenkiinnon vuoksi.

Tuike on täyttänyt oikein hyvin tavoitteensa ja pysynyt terveenä. Tuike on lisäksi ollut erittäin kiltti muuten jos ei kakkujen maistelua luvattomasti lasketa.

Tavoitteet ensi vuodelle

Vilppi - Tokon SM-kisoihin osallistuminen - Pk-jälki kisoihin osallistuminen - Rally-tokon aloittaminen

Tuike - Pysyä terveenä! :) - Olla kiltti - Osallistua näyttelyihin 10-vee synttäreiden jälkeen

Lenkkeilyä

Viime ajat ovat kuluneet enemmän ja vähemmän vain lenkkeillen. Kerran viikossa aina näin tiistaisin ollaan kyllä koirien kanssa hallilla käyty, kun joka tapauksessa itsellä pitää olla siellä tokoryhmää vetämässä. Mitään kovin järkevää ei kylläkään olla viime aikoina treenattu. Suunnitelmallisuus ja motivaatio ovat taas ihan kadoksissa kun seuraavia kisoja ei ole suunnitelmissa ainakaan vielä.


Lenkkeilyn yhteydessä taas näin talven aluksi olen ruvennut kiinnittämään huomiota hihnakäytökseen. Parin lenkin perusteella Vilppi olisi helposti opetettavissa kulkemaan vetämättä, mutta Tuike unohtaa kaiken muun maailman niin kauan kun näkee autoja tai odottaa näkevänsä autoja. Lenkkeilyn saralla tein vihdoin myös päätöksen ruveta hihnojen sijasta käyttämään remmilenkeillä valjaita. Paljon helpompaa kun hihna ei ole jatkuvasti solmussa jaloissa ja kerta en ole täysin vetämättömäksi viitsinyt noita kouluttaa (ainakaan vielä, toivottavasti tämän hetkinen koulutustyö tuottaa tulosta edes toisen osalta).

Vihdoinkin lunta!

Eilen yöllä satoi viimein kunnolla lunta, eikä tuo lumi sulanut päivällä pois! Pitikin sitten heti koulun jälkeen käydä vähän ulkoilemassa kameran kanssa. Toivottavasti tuo lumi nyt pysyykin sitten jonkin aikaa. On niin ihanaa kun koiria ei tarvitse pestä joka lenkin jälkeen (ja pesusta huolimatta imuroida jatkuvasti hiekkaa lattialta) ja ulkona on paljon valoisampaa myös pimeällä. :)

Vilppi ja Tuike saivat vihdoinkin oman instagram-tilinkin. Koirien elämää voi siis seurailla sieltäkin. Linkki instagramiin tulee olemaan jatkossa tuolla sivussa koirien kuvien yläpuolella.

Tokoja ja mökkeilemässä

Tokoa ollaan edelleen treenattu säännöllisen epäsäännöllisesti. Hallilla ollaan käyty kerta viikkoon ryhmässä treemaassa ja hieman on kotonakin tuölut treenattua. Yhden kerran jopa hallilla itsenäisesti. Uusien sääntöjen mukainen ruutu ja uusi härvelliliike on olleet tehotreenauksessa. Merkitön merkki alkaa sujua jo oikein mukavalla varmuudella. Härvelliliikekin on pikkuhiljaa varmasti edennyt. Alkaa onnistua jo ainakin alkuosa liikkuroitunakin, vielä tosin ei yleensä ihan ensimmäisellä kerralla. Onnistuneita suorituksia on kuitenkin saatu jo halliolosuhteissakin, joten eiköhän se tästä. Treenimotivaatiota kasvatin ilmoittamalla marraskuun puolivälille Vilpin vielä kisoihin.

Viikonloppu vietettiin nyt pitkästä aikaa mökillä. Oli kyllä ihana reissu ja koiratkin varmasti nauttivat ulkoilusta. Lauantaina käytiin vähän retkeilemässä Riisitunturilla, kierreltiin 10,7 km pituinen lenkki. Käveltiin kaikessa rauhassa ja pari kertaa pysähdyttiin paistamaan makkaraa laavuille. Aurinko yritti paistella, mutta koko tunturi oli koko päivän sankan usvan peitossa. Tällä kertaa jäi siis upeat maisemat näkemättä, mutta oli silti todella hyvä reissu ja illalla väsyneet koirat. Viimeksi ollaan sama kierros kierreytty kun Vilppi oli pieni pentu melkein tarkalleen neljä vuotta sitten.