Elämää, ei sen enempää, ei sen vähempää

Ollaan vaan nyt nautittu lämpimistä ilmoista ja mukavasta seurasta jne. Ollaan oltu Emilian ja Roopen luona, käyty juhannusnäyttelyssä, oltu Elinan ja toheltajien luona ja mikä parasta: ollaan oltu vanhalla talolla, keskellä peltoja ja joen lähellä. Ollaan uitu, juostu ja leikytty nyt eilen ja tänään. Nyt sitten Tuike ei muuta jaksakkaan kuin nukkua.

Tänään nähtiin sitten myös lehmiä ja Tuiken mielestä ne oli Kamalia. Piti kävellä niiden ohi ja Tuike kiersi niin kaukaa kuin pystyi ja kun huomasi, että tien toisellakin puolella oli lehmiä säikähti raukka aivan totaalisesti. Onneksi Rippu (Elinan koira) käveli lehmien ohi tottuneesti ja toisella kertaa Tuikekin pääsi kummemmin säikkymättä lehmien ohi. Kiertelihän se ne silti mahdollisimman kaukaa.