Sisulla siitä selviää
Tunnisteet: agility, tokotusPyrrin möllitokovideo on nyt neitssä, katsomaan! Pyrri se on aina niin oma ihana iloinen itsensä. Eilen vaikutti myös kisoissa, että pahimmasta muille koirille rähjäämisestä olisi päästy pois. Seuraaminen meni noin parin metrin päästä erästä springelspanielia (nämä oli ennen Pyrrin pahimpia vihollisia) ja vielä käveltiin suoraan kohti. Itse tieten olin valmiina nappaan Pyrrin kiinni, jos se lähtee äriseen, mutta mitä vielä. Ei sillä ollut pienintäkään aikomusta, vaan seurasi oikein mallikkaasti. (: Kyllä se osaakin olla niin ihana.
Tuiken kanssa oli tänään taas agireenit. Mehän siis käydään kerran viikossa aina treenaamassa agia, vaikken jaksakkaan yleensä tänne aksa-treeneistä mitään kirjottaa. Tänään päästiin tekemään kiemuroita ja olin taas ite vähän pihalla, koira kyl osaa. Toivoimpa taas kerran, että vauhtia olisi edes pikkuriikkisen vähemmän ja koira vähemmän ohjaajaherkkä. Viimeisellä pätkällä päästiin tekemään myös keinua. Kaksi ekaa kertaa veti lentokeinuiksi, toisella kerralla sai vähän palautetta ja jo rupesi keinukin menemään loppuun asti. Tosin nyt se ei tee sitä niin nopsaan kuin voisi, mutta ainakin ottaa kontaktin ja ei ole lentokeinu ja kun Tuiken kanssa ei todellakaan ole ongelmia vauhdin kanssa niin ihan sama. Radoilla sai myös nyt taas kerran oikeastikkin juosta. Oli kyl taas kivat aksa-treenit, kyl tää agi on enemmän mun ja Tuiken juttu ku toko.
7 kommenttia:
Onpas kiva katsella, kun joku näkee vaivaa treenata hieman erirotuisen kanssa mitä yleensä tokokentillä näkee :D Ihanan iloista ja sympaattista touhua !
"että pahimmasta muille koirille rähjäämisestä olisi päästy pois."
Moikka! Ihan ekaks: onnea hienosti menneestä möllistä Pyrrin kanssa! :)
Ja sitten: millaista Pyrrin muille koirille rähjääminen on ollut? Miten kauan sitä kesti? Tai no, lähinnä että millainen sen tausta on ja miten ootte korjaillut rähjäämistä pois?
Mullakin siis muille koirille rähjäävä (lapin)koira, itseasiassa kaksi :P , ja kovasti yritetään asiaa korjata. Alunperin tämä ongelma alkoi mun tyhmyyteni takia, kun en osannut noita sosiaalistaa oikein.
Mutta siis, lukisin mielelläni sun näkemyksistä ja kokemuksista :)
t. Amy ja lappalaiset Jehu, Touho & Sansi
Minna, Pyrrin kanssa on kyllä mukava tokoillakkin, juuri sen takia, että sen touhu on niin iloista ja sympaattista. Kokeessa ei onneksi esittänyt kaikkia temppujaan mitä osaa keksiä mun pään menoks. :D Mut yleensä temput johtuu ihan vain liiasta innosta. (:
Amy, Kiitos onnitteluista. Pyrrin kanssa rähjääminen on lähtenyt myös erittäin huonosta sosiaalistamisesta sekä lisäksi raukan melkein ainot koirakontaktit ovat olleet vähän hounoja. Kaiken lisäksi pari kertaa pikkuisen päälle on päässyt hyökkäämään koira sen ollessa pentu.
Pyrrin rähjääminen alkoi joskus reilun vuoden iässä, enään en ihan tarkkaan muista. Mutta ainakin ensimmäisessä mätsärissä käytiin noin 11k ikäisenä, jossa ei vielä ilmennyt rähjäämis ongelmaa. Pyrrin olessa reilun vuoden ikäinen mentiin agilityn alkeiskurssille, jossa meni alussa kohtuu hyvin muiden koirien kanssa. Jonkin verran rähisi muille, jos tulivat liian lähelle. Loppu kurssista muistan kuinka Pyrri karkasi kaksi kertaa, toisella kertaa suoraa täysin viattoman koiran pienen koiran päälle. Silloin Pyrri saatiin melkein heti toisen koiran päältä pois, eikä pikkukoiralle tullut mitään jälkeä, joten luulen ettei silloin tapellut tosissaan. Toinen kerta kun karkasi yritti rähjätä muille koirille, muttei uskaltanut käydä kimppuun, kun muut hätisteli sitä pois ja sitten sainkin sen kiinni.
Suurinpiirtein samoihin aikoihin alkoi tappelut kaverin toisen narttukoiran kanssa, joka oli melkein samanikäinen kuin Pyrri (pari viikkoa nuorempi). Nämä tappelut syntyivät lähes aina ruuasta ja olivat aina verisiä (kaverin koira puolet painavampi kuin Pyrri). Onneksi kuitenkin aina on selvitty melko pienillä haavoilla. Vähän tämän jälkeen alkoi tappelemaan myös naapurin lapparinartun kanssa, joka oli Pyrriä muutaman vuoden vanhempi. Tämä pari oli myös sitten sisukas tappelemaan.
Sitten on rähjännyt kaikkille lenkillä vastaan tuleville koirille ja aluksi mätsäreissä oli ihan mahdoton. Yritti käydä melkein kaikkien päälle. Vieläkin tuo rähinä on sellaista, että jos joku tulee liian lähelle tms. niin se olisi heti käymässä päälle sukupuolta sen kummemmin miettimättä tai muuta. Lopettaa kuiten nykyään kun vain muistuttaa asiasta.
Pyrri on kuitenkin hyvin pehmeä koira ja aina kun rähjäs kielsin ja otin niskasta kiinni ja pidin pienen puhuttelun mitä mieltä mie oon rähjäämisestä. Pahimmista rähjäämisistä on saanut ihan kunnon kiellot. Ja herkkupersona koirana Pyrrille sittan vain tiuhaan tahtiin namupaloja suuhun aina kun oli rähjäämättä. Pikku hiljaa ruvettiin mätsäreissä kulkemaan enemmän ja ruvettiin vasitella pujottelemaan koiramassojen läpi kuono namupalassa kiinni ja kun kuono pysyi kiinni niin namuakin tuli jonkun verran.
Tätä jatketaan nykyäänkin, tosin yleensä seuruutan Pyrriä ja sitten jonkun mittaisesta seuruusta ilman huomiota muihin koiriin tulee namua. Pyrristä myös nykyään huomaa, että jos pystyy välttelemään tappelelutilanteita niin välttää ne. Muutaman kerran on karannut ja nähnyt muita koiria, mutta juossut enemmin pois kuin käynyt päälle. Kaverin koiran kanssa osaa olla myös ihan ok. Joskus murisee sille, mutta lopettaa kyllä kun muistuttaa ja hakeutuu muualle, ettei ole toisen välittömässä läheisyydessä. Joskus vielä niillä on tilanteita milloin nuo kaksi meinaavat ottaa yhteen tai jopa ottavat.
Hallimätsärit on myös edelleen todella vaikeita Pyrrille, kun koiria on paljon pienessä tilassa. Ja niissä jonkun verran muille koirille rähjäämistä esiintyy. Olen myös huomannut että nykyään Pyrrillä on päiviä jolloin rähistään enemmän ja päiviä joilloin ei taa melkein ollenkaan. Mutta kyllä nuo päivät jolloin ei rähistä melkein ollenkaan on lisääntyneet. Käskyn alla myöskään enään ei rähistä oikeastaan koskaan. Pyrriähän on kohta 6 vuotta ja rähjäämiseen on nyt kiinnitetty kunnolla huomiota ehkä noin 3 vuotta.
Tulipas kirjoiteltua lisää, toivottavasti on apua teidänkin taistelussa rähinää vastaan. Kysyä saa lisää, jos jotain jäi vielä kertomatta. (:
Pyrri tokoilee upeasti!
Kiitoksia Bea kehuista! (:
Kiitos kertomuksesta!
Meilläkin tuo keskimmäinen on saanut aikalailla pelkkiä huonoja kokemuksia muista silloin pentuna, onneksi kuitenkin nyt on tullut hyviäkin kokemuksia. Mutta ne pentuaikana saadut kokemukset kun kuitenkin jäävät niin tiukkaan sinne muistiin, että on hankalampi näin myöhemmin saaha koiraa unohtamaan. Mutta toivossa on hyvä elää ja töitä on tehtävä! :)
Mä olen pyrkinyt tuon nartun kanssa menemään kimppatokotreeneihin, jossa saisi kokemusta häiriössä työskentelystä ja siinä samalla luottamusta siihen, ettei ne toiset koirat tule päälle. Ollaankin ihan hyvin noissa menestytty, tosin nyt oltiin taas todella kauan pois, koska meillä oli nenäpunkkeja. Sansi on luonteeltaan kuitenkin sen verran kova (ainakin tämän kaltaisissa tapauksissa, muutenhan se on täysi pehmo :P ), että se unohtaa pienet jutut ja selviää niistä hyvin. Seuraavalla kerralla ei stressaa edellisestä huonommasta kokemuksesta. No, huonoja kokemuksia ei olla saatu kimppatreeneistä, Sansi on itse niinä kertoina, kun on alkanut meuhkaamaan, kokenut joutuvansa puolustamaan itseään, vaikka todellista vaaratilannetta ei ole edes ollut. Mutta uskon, että kun tarpeeksi näissä kimppatreeneissä käydään, tuo alkaa olemaan rennompi ja pystyy olla kiinnittämättä huomiota muihin koiriin.
Touhon (keskimmäinen) kanssa ollaan nyt kerran käyty kimppatreeneissä, eikä ne kovin hyvin mennyt. Lapinkoirista ja islanninlammaskoirasta (joka muistuttaa lapinkoiraa) Touho ei ottanut yhtään paineita, mutta suuremmat koirat ja selvästi erinäköset (vinttikoirat) olivat sen mielestä liikaa, eikä se pystynyt keskittymään treenaamiseen. Siispä mun täytyy ensin siedättää ja totuttaa Touhoa ylipäänsä noissa treeneissä oleviin koiriin eikä vaatia siltä tokoilua ynm. Touho on herkkä ja helposti paineistuva, mutta vielä pystyn uskomaan, että kokemuksen myötä sekin pystyy joskus ihan tokoilemaankin häiriössä ilman että paineistuu muista. Ainakin toivon näin.
Kerrohan ihmeessä blogissa Pyrrin kanssa koetuista tilanteista tähän liittyen - on mukava lukea muiden samassa tilanteessa olevien kokemuksia ja saaha vinkkejä omaan tekemiseen :)
Tsemppiä jatkoon molempien koirien kanssa! Tuikekin on oikein pätevän oloinen tokoilija :D
Kiitos tsempityksistä ja tsemppiä teillekkin jatkoon! Pitääpä sitten muistaa kirjoittaa kun seuraavan kerran taas jotain tapahtuu tuon Pyrrin kanssa. (:
Lähetä kommentti