lauantai 26. helmikuuta 2011

Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn

Tätä päivää olen odottanut hieman ristiriitaisin tuntein. Päätin edellisen kokeen jälkeen, että jos tämä koe menee koiran asenteen kannalta samanlaiseksi niin luovutetaan tokon suhteen. Lisäksi sain stressata ajomatkoja, lähdin itse ajamaan pidempää matkaa ekaa kertaa kolaroinnin jälkeen ja tällä kertaa vielä aivan yksi. Näiden takia olin eilen illalla jo valmis luovuttamaan, mutta onneksi en luovuttanut. Aamulla siis auton nokka vain kohti Pelloa.

Tällä kertaa käytin Tuiken pienellä kävellyllä, jonka jälkeen jätin Tuiken autoon häkkiin ja hain vasta jonkun aikaa ennen kokeen alkua halliin sisälle. Tuikella oli heti halliin tultaessa aivan erilainen asenne kuin Kemijärvellä.  Tuike oli ensimmäisenä ja ihan hyvillä fiiliksillä kehään. Paikallaolot oli ensimmäisenä ja yksilöliikkeet oli ruudusta poikki kahdessa osassa.Tuomari oli Heli Kelhälä.

Paikkaistuminen: 0 - Noin puolessa välissä oli valunut maahan.
Paikkamakuu: 8 - Muuten todella hyvä, mutta nousi taas viereisen käskyllä ylös.
Seuraaminen: 9 - Todella kivanoloista, hitaassa yksi peruasento oli vähän hidas ja juoksussa pikkusen liian väljää. Asenne oli nyt kohdallaan ja kontakti pysyi lähen koko ajan, hitaassa taisi pari kertaa vilkaista katsomoon.
Zeta: - Tehtiin s-i-m järkässä. Tuike seisoi istumisen ja lopun perusasento oli huono. Sanoin vähän eritavalla istu käskyn kuin normaalisti, ehkä johtui siitä tai sitten teki vain samalla tavalla kuin viimekokeessa kuuntelematta tarkkaan käskyjä.
Luoksetulo: - Kaikki pätkät tuli laukalla, seisominen venyi ihan vähän, mutta maahanmeno oli upea. Jättäessä oli haistellu.
Ruutu: 0 - Merkille toisella käskyllä, meni laukalla. (: Ei ilmeisesti bongannu ruutua, juoksi vähän matkaa sinnepäin ja pysähtyi. Uudella käskyllä juoksi taas vähän matkaa melkein ruudun suuntaan ja pysähtyi taas. Annoin sitten olla ja kutsuin pois.
Ohjattu: 0 - Oikea tuli arvonnassa. Katseli liikkeenohjaaja kun annoin merkki-käskyn. Meinas lähteä vasemmalle kapulalle, joten lisäkäsky merkille. Lähti hakemaan vasentakapulaa, pysätin ja annoin uuden käskyn, jolla juoksi keskimmäiselle kapulalle ja otti sen suuhun. Käskin irrottaa ja hakea oikean ja lopultahan se sen hakikin. (:
Metallihyppynouto: 0 - Heitin tosi huonosti. Lensi vasemmalle sivuun ja melko lähelle hyppyä. Tuike ei hypänny paluu hyppyä sitten ollenkaan. Ei olla muisttettu treenata näitä nyt ollenkaan, joten ei ihme.
Tunnari: - Meni laukalla kapuloille ja pelkäsin jo, että olisi liian korkeassa vireessä. Haisteli melko pitkään, lopulta käytti suuta oman kapulan ympärillä, muttei nostanut, jatkoi haistelua. Meinasi nostaa väärän, muttei nostanut, palasi omalle ja toi sen. (:
Kaukot: 8 - Muuten aivan täydelliset, mutta yksi lisäkäsky. Minusta tuntui, että Tuike oli kyllä kuulolla kun annoin käskyä, mutta ei silti reagoinut siihen.

Yhteensä 154p. eikä tulosta. Mutta mikä tärkeintä, asenne säilyi hyvänä läpi kokeen! Tuike kesti jopa nuo epäonnistumiset ja niistä seuranneet lisäkäskyruljanssit (esim. ohjatussa), ilman että asenne kärsi. Kemijärvellähän nuiden jälkeen Tuike ei vastaanottanut enään mitään. Oli kyllä ihan voittajaolo kokeen jälkeen, vaikka periaatteessa koe menikin huonosti.

Olen nyt miettinyt mitä ite tein erilailla tässä kokeessa verrattuna Kemijärven kokeeseen. Tällä kertaa kehuin koiraa joka liikkeen jälkeen, vaikka liike olisikin mennyt huonosti. Muuta en ainakaan itse tiedä mitä tein eritavalla kuin viimeksi. Tuolla hallissakaan ei olla ikinä ennen käyty, että ei voinut johtua siitäkään. Ehkä viime kokeen koomailut johtuivatkin vain uusista koerutiineista, jotka nyt olivat sitten tuttuja jo koiralle. Kokeiden välissä olen treenannut nuita koetilanteina jonkin verran. Harmittaa kun tätä koetta en saanut videolle, olisi ollut mielenkiintoista katsoa videostakin teinkö itse jotain niin eritavalla nyt. Tai sitten Tuikella oli viimeksi vain huonompi päivä kuin tänään. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa treenejä, enemmän kokeenomaisia jotta saisi liikkeisiin suoritusvarmuutta myös kokeessa.

6 kommenttia:

sarianne kirjoitti...

Se voi olla jokin ihan pienikin asia, joka on tehnyt eron. Aksun kanssa huomasin alossa sen, että se alkoi parantaa suoritustaan sitä mukaa, mitä tutummaksi homma meni. Se siis sai varmuutta rutiineista ja siitä, että se tiesi, mikä homman nimi oli. Toki se sitten kestääkin kamalan huonosti sitä, että rutiiniin tulee jokin poikkeama, jotain yllättävää, mitä ei aiemmin ole ollut.

Kylläpä se siitä! :) Joko on seuraava koe katsottuna? Me kenties sitten lämpimien kelien myötä lähdetään kokeilemaan avointa. Kenties.

Saara kirjoitti...

Minustakin tuntui alemmissa luokissa Tuiken kanssa, että suoritus aina parani kun homma tuli tutummaksi ja tuloksetkin menivät sitten alo, avo ja voi luokissa niin että muutamia huonoja kokeita ja sitten ykkönen. Avossakin kaikki ykköset tuli lopulta peräkkäisistä kokeista. Nyt kuitenki syksyllä tehtiin jo hyviä kokeita evl:ssä ja nyt sitten yhtäkkiä menikin huonoksi taas, mutta ehkä se oli vain tuo kun hieman muuttui rutiinit kokeessa. (:

Seuraava koe on sitten toukokuun alussa oman kerhon koe. Aikasemmin täällä pohjosessa ei kokeita ole ollenkaan, joten nyt sitten on aikaa treenata liikkeitä.

Mustavalkoisten koti kirjoitti...

Todella hyvä tuo asenteesi, että vaikka tulosta ei tullut, koe meni hyvin. Hienoa!

Meillä NOpalla EI saa tehdä rutiineja liikkeistä. Mitä tutumpia ne ovat, sen huonommin se tekee ne. Kaksi kertaa se on tehnyt kisoissa niin, että ennakoi täysin ja lopulta tekee hypyn ilman käskyä, koska_tietää_että_se_on_viimeinen_liike..

Tara rakastaa rutiineja ja samalla lailla kuin Tuikekin, se tulee sitä varmemmaksi, mitä enemmän sen kanssa tekee samoja liikkeitä. Sillä voi tehdä toistoja pitkäänkin.

Ihan päinvastainen kuin Noppa..

Saara kirjoitti...

Hassua miten nuo koirat voikin olla niin erilaisia. Pyrri on myös hieman sellainen ettei saa tulla tuota rutiinia tai alkaa ennakoimaan heti.

Riikka kirjoitti...

Varmaan monelle tuttu juttu tuo koetilanteessa koomaaminen/ jäätyminen, myös meille :)

Itse olen huomannu, että Skippy oikeasti melkein lukee mun ajatuksia. Eli vaikka en näennäisesti (ainakana omasta mielestä) tee mitään erilaista, käyttäytyy koira erilailla =rauhoittelee mua. Eli olen huomannu, että ihan mua ajatukset vaikuttaa koiraa, tai oikeasti varmasti mun olemukseen ja sitä kautta koiraan. Olen siis yrittäny keskittyä omaa korvien väliin ja pitää ajatukset kurissa. Joskus onnistuu, joskus ei :)

Tsemppiä jatkoon ja tuleviin kokeisiin!!

Saara kirjoitti...

Pitääpä alkaa huomioimaan omia ajatuksiakin kokeissa, jos se olisi sitten omissa ajatuksissa se ongelma. (:

Blog contents © Paimenten poluilla 2010. Blogger Theme by Nymphont.