lauantai 21. toukokuuta 2011

Me yritetään treenata oikein kovasti

Mutta aina joskus se jää vain yritykseksi. Tänään kuitenkin lähdin Emilian ja Saran kanssa treenailemaan tuonne Nivavaaraan. Tuike teki ensin ruutua ilman merkkiä, oli vähän laiska, mutta kyllä se sinne ruutuun päätyi. Sen jälkeen pistin sen vähäksi aikaa kiinni ja tehtiin liikkuroituna ohjattua. Meinasi juosta kapuloille taas, mutta pysähtyi kyllä merkille kun käskin ja oli kyllä jopa tarpeeksi lähellä merkkiäkin. Otin sitten pari kertaa merkkiä ja sen jälkee oikea. Se onnistui. Sitten vasen. Ekalla meinas mennä keskimmäiselle, toisella oikein. Tude oli vähän hidas näissä, vaikka palkkailin osan lelulla. Lopuksi vähän sheippailin merkkiä ja harjoteltiin paikkaistumista ja paikkamakuuta. Niissä oli oikein pätevä. :) Mutta tästä lähtien pakko yrittää treenata vain kun Tude ois vähän nälkänen, eli vaikka ennen iltaruokaa. Jos se ois vähän innokkaampi.



Ihan loppuu Tuude söi Saran Hukalle tarkoitetut lihapullat Saran repusta! Erittäin törkeä pikku bc! Ja tiedän kyllä keneltä porokoiralta Tude parka on oppinut tällaiset pikku possuilut.


Tuiken turkki on kasvanut nyt oikein kivan mittaiseksi. Leikkasin sen typerän häntätupsunkin pois ja siistin vielä posket ja korvakarvat kunnolla. Kaikki kuvat (c) Sara N.

4 kommenttia:

P kirjoitti...

Aina kaikki syyttää Varjoa omien koiriensa huonoista tavoista :-O

Saara kirjoitti...

Varjo on vanha ja viisas ja kaikki nuoret tyhmät ottaa vanhasta ja viisaasta mallia :D

sarianne kirjoitti...

Millä siistit posket? Mä en ikinä varmaan opi trimmaamaan koiraa siten, että se pää ei näyttäisi joltain irtopäältä siinä kynityssä kropassa :DD Hannille jää aina sellainen roope ankka -poskiparta. Elvis meni vähän siistimmin, mutta ehkä jotkut ohennussakset olisi olleet poikaa. Koneella on liian suuri mahdollisuus tehdä kaljuja läikkiä sinne sun tänne :D

Saara kirjoitti...

Meillä on jotkut tuollaiset ihmisten hiuksia varten ostetut ohennussakset (joita ei loppujen lopuksi edes paljoa hiuksia varten ole käytetty), joilla siistin noi posket ja korvat. Nuilla ohennussaksilla oli tosi helppo siistiä ilman, että tuli yhtään töksön näköset. Tosin tuota rajaa oli ajeltu vähän pidemmällä terällä ensin. Eli kun turkki vedettiin 3mm terällä niin otettiin nuita rajoja 6mm terällä. Olihan tossa kyllä silti vielä ihan reilusti tuota siistimistä. :)

Blog contents © Paimenten poluilla 2010. Blogger Theme by Nymphont.