Sellainen kisakauden korkkaus

Perjantaina päivällä suunnattiin auton nokka kohti Oulua kaverin kanssa. Mentiin kyläilemään ensin yhteisen kaverimme luokse. Vilppi parka joutui opiskelemaan kaupunkikoiran elämää koko viikonlopun. Se ei meinannut millään uskoa ettei kaikkia ihmisiä saa moikata ja toiset koiratkin pitäisi ohittaa siivosti (harmi ettei niitä tullut kovin paljoa vastaan muualla kuin kisoissa). Lisäksi pienen bortsun päätä sekoitti pulkat, kummalliset pulkat, joissa oli vielä lapsia. Ihmeellisiä laitoksia Vilpin mielestä. Mutta kyllä vain jo lauantaina mentiin nätisti ohi melkein kaikista. Mutta on se kyllä helppo penska, sitä pystyi pitämään tuollakin irti aivan ongelmitta, kunhan vain otti kiinni hetkeksin kun joku tuli vastaan. Se kuuntelee todella hyvin käskyjä, eikä yritä lähteä lipettiin mihinkään, ei ihmisten pihoille tai mitään. Ihana pieni penska. Enään se ei edes välittänyt juuri ollenkaan ulkomaailman äänistä sisällä.

Kisoissa ei sitten mennytkään niin hyvin. Puuttui kokonaan rutiini hommasta ja kisatauko todella näkyi meistä molemmista. Oma ohjaus oli vähän löysää joka radalla, mutta onneksi viimeinen rata meni sentään vähän paremmin kuin kaksi ekaa. Ensimmäisellä radalla Tuike ei millään meinannut pysyä lähdössä, vaikka kävin sen kerran palauttamassa takaisinkin ja valui niin lähelle ekaa hyppyä, että tiputti riman... Loppu rata meni sitten sähläillessä ja HYL. Toisella taas ei kuunnellut yhtään miun hidastuksia ennen keinua ja veti aivan täysillä lentokeinuksi. Päätin sit olla kattomatta tuollasta perseilyä ja käveltiin suoraa radalta pois, joten HYL. Viimeisellä radalla sitten Tuike kulki jo aika kivasti ja kuuntelikin, pysyi lähdössäkin hievahtamatta paikallaan. Mutta möhlin sitten ite ja HYLlyksi meni sekin heti alkuun. Ehkä sitten ens kerralla sujuu jo vähän paremmin. :)

Kisapaikalla oli kyllä melkoisen rentoa aina Vilpin kanssa. Aluksi se vähän ihmetteli maailman menoa ja meinasi haukkua muiden mukana, mutta uskoi heti kun asiasta huomautin ja oli sitten hiljaa. Hieman silti sai vaatia sitä oikeasti rauhottumaan, mutta onnistuipa sekin kisapaikan hälinässä. Eiköhän siitä vielä tule oikein kiva kisakaveri. :) Vilppi pääsi leikkimäänkin hälinässä samanikäisen mudipennun kanssa, kovin kivaa oli molemmilla. Ja Vilppi oli kyllä aivan totaalisen väsynyt kisojen jälkeen.