Nyt sitten yritetään vaan parantua

Maanantaina sitten lähdettiin Vilpin ja kaverini Kristan kanssa ajamaan kohti Seinäjokea. Koko päivän paistoi aurinko siniseltä taivaalta ja pari kertaa kyllä mietti miten hullua koko homma on. Aamulla 10 aikaan lähdettiin Rovaniemen kaupungista (eli mie lähin kotoa joskus puol 10) ja perillä Seinäjoella oltiin illalla kuuden aikaan. Kerran käytiin tankilla ja kaks muuta pysähdystä tehtiin. Lisäksi pieni mutka Oulun jälkeen kun nakattiin yks toinen kaveri autollensa. :D Vilppi nukkui tyytyväisesti koko automatkan, ihan kuin mukana ei edes koiraa olis ollut. Tosin pissalla ja jalottelemassa se sai kyllä matkan varrella käydä aina samalla kun pysähdyttiin. Oltiin yötä hotellissa ja sielläpä sitten virtaa riittikin pienellä bortsulla, joka oli nukkunut monta tuntia autossa. Se riekkui itsekseen sitten jonkin aikaa pienellä kumisella lelullaan, kunnes pisti nukkumaan. On sen kanssa vaan helppo reissata, ei voi muuta sanoa.

Aamulla sitten 9 aikaan vietiin Vilppi eläinlääkärille, Jarmo Rintasalo katsoi vielä Vilpin kuvat ja vasemmassa tosiaan irtopala ja oikea oli täysin puhdas, onneksi. :) Sinne jäi sitten Vilppi leikattavaksi ja me Kristan kanssa lähdimme tappamaan aikaa sillä välin. 12 aikaan haettiin pieni krapulainen Vilppi kyytille. Nyt sitten alkaa meidän toipumisprojekti, kuukausi remmilenkkejä ja sen jälkeen pikkuhiljaa lisäämään liikuntaa ja paljon kipulääkkeitä. Tulomatka ajettiin suoraan parin pysähdyksen kera Roihin, kotona oltiin puoli 8 aikoihin. Kilometrejä koko reissun aikana kertyi melkein 1200, onneksi ei ihan kaikkea tarvinnyt yksin ajaa.

Eilisen illan Vil kitisi, oli ilmeisesti hieman kipeänä, tänään on kuitenkin ollut jo todella pirteä. Hieman kuitenkin on tänäänkin vielä varonut jalkaansa.