Aikuistumisen(?) merkkejä ilmassa

Ollaan nyt Vilpin kanssa käyty säännöllisesti kerran viikossa hallilla tokotreeneissä. Keväällä hallitreeneissä Vilppi aina tullessa haukkui ja samoin jos joku muu tuli halliin sisälle meidän jälkeen. Silloin otti häiriötä myös tosi paljon muitten tekemisistä. Nykyään hallillakin keskittyy tekemiseen eikä enää hauku tullessa eikä myöskään silloin kuin muita tulee sisälle halliin. Treenaaminen pikkupossun kanssa on nykyään entistä mukavampaa. Ehkä me ensi keväänä uskalletaan jo ajatella sitä BH-kokeen suorittamistakin, jos jatkossakin tuo muiden tekemisestä häiriön ottaminen kehittyy tähän parempaan suuntaan. Voisi olla mahdollista pitää pienen bc:n itsensä kasassa sielä paikkamakuussa vaikka pariksi sattuisikin vähän vauhdikkaampikin koira.

Arjessa taas tuntuu olevan ilmassa jotain uhmaikää tai vastaavaa. Lenkeillä on pari kertaa kadonnut tuosta nuin vain jonnekkin metsään todennäköisesti jonkin sortin eläinten perässä. Oikaraisella tutuissa maastoissa pari kertaa pieni Vilppi sika on juossut parikin kertaa jo yli tunnin itsekseen metsässä. Molemmat koirat ovat myös keksineet aina välillä jollekkin koiralle rähistä, erittäin erittäin ärsyttävä tapa. Osansa tälle voi tietenkin tehdä sekin kun meidän lenkit on väistämättä hieman lyhentyneet. Tuo loputon pimeys ei innosta kovin pitkille lenkeille, lisäksi pitkään oli vielä hyyyvin jäistä ja liukasta ja märkää joka paikassa.