Piilevää älykkyyttä

Eiliseltä illalta, käytiin läheissä parkkiksella tokoilemassa, ihan oikeasti tokoilemassa ei pelleilemässä. Ylläoleva kuva on sieltä ja kumpikin kyllä näyttää nii itseltään tuossa kännykkäräpsyssä. Taitaa tuo bordercollieden älykkyys olla melko hyvin piilossa jossain syvimmissä aivonystyröissä. :D

Itse treenit meni oikein kivasti. Vilpin kanssa tehtiin ruutu, ohjatun alkeita, luoksaria, kaukoja ja seuraamisia ja siinä jääviä. Ruutu varmaan jo onnistuis kokeessa, mutta pilkun viilausta tarvis vielä kuitenkin paljon. Ohjattussa on tajunnut kyllä todella nopeasti nuo suunnat ja ideat ja hieman normaalia pienempi ohjattu sujuu jo niin että olen parin metrin päästä koirasta. Luokasarissa ja seuraamisissa ei mitään erikoista. Kaukoissa tarvii häiriötreeniä vielä, pienet häiriöt ulkona sai tekemään aluksi virheitä, sitten keksittyi hyvin.

Tuikekin hömppätokoili. Kokeilin vähän vaatiakkin siltä osaamista ja tarkkuutta sen hyvin vähän sinne päin liikkeisiin ja heti sen ilme meni semmoseksi "onko pakko". Joten se saa jatkaa iloisesti hömppätokoilua loppuelämänsä ja hautaamme kaikki villeimmätkin kisaamisidat ja liikkeiden parantamiset. Tuike saa olla ihan vaan Tuike. :)