torstai 5. huhtikuuta 2012

Hän syntynyt on vauhti kallossaan

Vilppi sai juosta tänään nyt ekaa kertaa leikkauksen jälkeen lenkillä irti. Voi sitä ilon määrää pienessä koirassa. Teki piiitkiä suuria loikkia vähän väliä ja sukelsi hankeen ja myyrästi. Emmie tiedä myyrästääkö se oikeasti, mutta hyppii hankeen samalla tavalla kuin esim. ketut kun ne myyrästää. Tuikekin innostui juoksemaan erään kahjon perässä, joka vetelikin hyppyjen lomassa kieliposkella menemään, ihan kirjaimellisesti. Malttoi se hetkeksi pysähtyä tuijottelemaankin jotain hyviä jänniä asioita.



Huomatkaa Vilpin The Häntä, miten sillä voikin olla noin muhkea häntä.

6 kommenttia:

Henna kirjoitti...

Vilppi on kyllä hurjan veikeen näköinen kaveri! Komee pentu. :)

Voin kuvitella tuon energian määrän, kun ei hetkeen oo päässy juoksemaan vapaana. Nemo kun hyppii seinille toisinaan aika helposti... :D

Anonyymi kirjoitti...

Liityttiin lukijaksi! ihania bc.eitä :D muistuttaa hirmusesti mein koirulia xD energiaa riittää vaik muille jakaa.
Millainen kamera teil on? :>

Saara kirjoitti...

Henna, Vilppi kiittää kehuista!

Ihmeen hyvin Vil on kuitenkin rauhallisena pysynyt. Sen jälkeen kun vähän sai jo liikuntaa lisätä ei enää juuri sisällä ole riehunut. Ulkona sitten yrittänyt kyllä hihnassa usein senkin edestä :D

Anonyymi, Energiaa kyllä riittää. Tällä hetkellä kuvaan canon 7D:llä ja yleensä siinä nokalla on canonin 70-200mm f4 L USM putkeloinen.

Sarianne kirjoitti...

Aksullakin ainoa kohta, missä on aina ollut tuuheasti karvaa, on häntä! :D

Roosa kirjoitti...

Oh tuota häntää! :D Ja on muuten ensimmäisessä kuvassa kuin ilmetty kettu keväthangella :D

Saara kirjoitti...

Sarianne, Häntähirmut :D

Roosa, Vil on hieman kettumainen välillä :D Tuollaisia kuvia on siitä jostais syystä paljon.

Blog contents © Paimenten poluilla 2010. Blogger Theme by Nymphont.