Voihan keppivamma sentään
Tunnisteet: agilityEilinen ja tämä päivä on mennyt Pellossa agikisoissa. Vilppi oli mukana turisteilemassa ja Tuike kisasi yhteensä neljä starttia. Eilen lähdettiin radalla toisena, ihan kiva. Tuike ei hirveästi kerennyt kiihtyä. Radatkin oli tosi kivoja, mutta. Ekalla radalla minä tyhmänä annoin sen varastaa ja alku meni sitten niin pieleen että hyllyksi meni. Räpelleettiin jotenkin vielä maaliin asti, huoh. Ei näin. Toisella radalla en sentään antanu varastaa, vaan kävin kerran palauttamassa ja sitten se pysyikin siellä kohtuudella. Kepit oli neljäntenä esteenä ja miun oli pakko kokeilla niille takanaleikkausta että kerkeän sitten keppien jälkeen edes johonkin. Tiesin ettei se välttämättä toimi, eikä toiminutkaan. Vitonen siitä ja lopussa sujahti väärään päähän putkea, joten hyllyksi. Perjantain radoista jäi itelle kuitenkin tosi hyvä mieli. Koira kulki muuten todella hyvin ja kontaktit oli paremmat kuin ikinä ennen. Vilppikin oli niin nätisti kisapaikalla. Vähän tokoiltiinkin ja teki todella hyvin. :) Se on niin ihana.
Tänään sitten. Ekan radan luulin olevan radan loputtua nollan, kunnes katsoin taaksepäin ja viimeinen rima olikin maassa. Se vitutuksen tunne sillä hetkellä oli kyllä erittäin vahva... Viikonlopun viimeinen rata oli hyppäri, siinäkin kepit melko alussa ja sitten iskikin keppi vamma ihan todella päälle. Ensiksi väärään väliin sisään. Toisella kerran kaksi viimeistä väliä jätti pujottelematta, kolmannella sitten oikein. Lopun ohjasin ehkä vähän löysästi ja Tuike teki piiiiiitkiä kaarroksia joka välissä, mutta ilman muita ratavirheitä selvittiin maaliin. Tulos taisi lopulta olla 15,10. Ihan kiitettävästi siis yliaikaakin. Mutta ehkä ensi kisoissa sitten menis jo taas paremmin. Toivossa on hyvä elää. Ihan kiva fiilis nyt kun ekan radan pahin vitutus on mennyt ohi. Positiivista oli että kontaktit toimi aivan loistavasti myös tänään. Ikinä ei oo kisossa vielä toimineet nui hyvin. Nyt on siis osattu vihdoin treenata niitä edes oikein. :D Ja Vilppi oli ihana kisapaikalla, niin helppo, se ei yritä syödä muita koiria, ei välitä radalla juoksevista koirista tai tee muutakaan pöljää. Toivottavasti saan pidettyä sen aina tuollaisen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti