Pohjoisen retkeilyä ja tokoa

Kuten viime postauksessa kerroin niin paljon hyviäkin hetkiä on mahtunut viime aikoihin. Heinäkuun toisen viikonlopun vietin ensimmäistä (ja todennäköisesti viimeistä) kertaa täällä Pelkosenniemellä. Retkeiltiin lauantaina siis Pyhällä ja valloitettiin Noitatunturi. Tuiken kynnestä huolimatta oli upea reissu upeissa maisemissa. Retkeilyä jatkettiin seuraavana viikonloppuna kun suuntasimme poikkiksen kanssa Inarinjärvelle. Vanhempani, veljeni sekä toinen veljeni vaimoineen olikin jo järvellä ja hakivat meidätkin mukaan. Oltiin Suovasaarilla perjantai-illasta maanantaipäivään. Vietettiin aikaa kalastellen, tehden pieniä kävelyitä, keitellen kahveja ja ruokaa nuotiolla, riippumatossa makoillen sekä uimassakin tuli käytyä. Kaloja ei montaa saatu, mutta saatiin kuitenkin. Tuoreena nuotiolla paistettu kala on parasta. Koirat, erityisesti Vilppi, nauttivat kun saivat olla koko ajan pihalla ja touhuissa mukana.

Viime viikonloppu oltiin pitkästä aikaa Rovaniemellä. Miulla olikin jo noihin maisemiin ja paikkoihin ikävä. Käytiin joka päivä lenkit porukoiden lähellä sijaitsevalla hiekkarannalla uimassa. Lauantaina käytiin kaupungilla vähän shoppailemassa autoon, koirille ja itselle pakollisia juttuja, joita ei Kemijärveltäkään löydy. Samalla koirat saivat vihdoinkin uuden vesilelun, kongin water wubban. Toistaiseksi vaikuttanut loisto ostokselta eli pysynyt ehjänä.

Sunnuntaina käytiin treenaamassa Vilpin kanssa tokoa. Pikkuhiljaa olen alkanut itsekin nauttimaan treenaamisesta pikkutarkasti ja paljonhan Vilppi onkin mennyt eteenpäin. Tehtiin liikkuroituna liikkeitä ja varsinkin ruutu, ohjattu ja kaukot olivat hienot! Kaukoissa olen nyt palkannut paljon sivuun (vastakkaiseen suuntaan kuin minne aina lähti liikkumaan) ja vihdoinkin pysyi täysin paikallaan myös sivusuunnassa. Seuraavaksi pitäisi vielä yrittää saada seisomisen kyyry asento paremmaksi, mutta jo nyt nuo kaukot on niin hienot minusta! Ohjatussa ollaan tapeltu jo pitkään voiko kapulaa hakea vaikka kapuloiden lähistöllä on ihmisiä. Nyt Vilppi haki täysin ongelmitta kapulan vaikka siitä noin metrin päässä seisoi ihminen! Ruudun eteenmenokin alkaa toimia vaikka kentällä olisi merkkejä yms häiriötä. Lisäksi keväällä ollut ongelma ruudun sivuun hakeutumisesta näyttäisi vihdoin olevan ohi ja Vilppi hakee taas keskelle ruutua. On se päheä koira <3 Ensi sunnuntaina sitten nähdään kuinka kokeessa toimii.